Loppu tai ehkä vaan tauko

Kirjoitin tämän postauksen jossain muodossa noin neljä kuukautta sitten, mutta ihan turhaan mä olen tämän julkaisua pitkittänyt.

Kuten olette varmaan huomanneet, niin täällä on ollut aika hiljaista jo jonkin aikaa. Nyt tuntuu siltä, että tämä blogi on tullut tiensä päähän jo muutaman vuoden jälkeen. Jätän tämän siis määrittelemättömän pituiselle tauolle, koska en kerkiä matkailla kun käyn vaan töissä, ei huvita analysoida lukemaani ja mulla on nykyään ihan omaa rahaa maksaa ne satunnaiset teatteri- ja messuliput.

Bloggaamisen sijasta aion jatkossa
… harjoitella kutomaan kirjoneuletta,
… kutoa enempi sukkia,
… käydä useammin joogassa,
… jättää kameran useammin kotiin,
… istua tietokoneella entistä vähemmän,
… kuunnella äänikirjoja ja
… lukea samoja kirjoja viidettä kertaa.

Jutut jatkuu ainakin Twitterissä. Keskimäärin siis samaa kamaa kuin täälläkin on ollut ja välillä vähän henkilökohtaisempia tai huonompia juttuja. Helsingin kirjablogiporukan kanssa törmätään varmaan vielä ja toivon, ettei ne blogin noin viisi vakiolukijaa häivy liian kauas, koska varmaankin päätän tulla vielä jossain vaiheessa takaisin.

Advertisements

Matkamessuilla

Sain Matkamessuille taas Messukeskukselta ilmaisen sisäänpääsyn. Kävin kääntymässä siellä jo eilen ammattilaispäivänä (oli hyvin tilaa!) ja menen vielä tänään uudestaan.

Muutama mieleen jäänyt huomio:

  • Espanjalaisten matkailujulisteiden näyttely oli kiva! Kävin katsomassa suomalaisia retrojulisteita viime keväänä ja nämä oli samaa tyyliä.
  • Baltian osastot taas kiinnosti itseäni eniten. Ehkä se on vaan alueena mun juttu…
  • Kotimaassakin olis ainakin miljoona eri käymisen arvoista kohdetta.
  • Muumimuseoon haluan kyllä tänä vuonna.
  • Messuilta ei tarttunut mukaan mitään Lontoo-vinkkejä, mutta sen arvasin jo etukäteen.
  • Yleisfiilis messuilla oli tarjonnan suhteen ehkä nihkeämpi kuin yleensä, en oikein osaa määritellä mitä puuttui.

Äänikirjasuosituslista

Kuuntelen suht paljon äänikirjoja. Nyt viime aikoina niitä on mennyt se 1-2 kappaletta kuukaudessa, jossain välissä kului enemmänkin. Joskus kuuntelin niitä enemmän lenkillä, tiskatessa tai muissa vastaavissa tilanteissa. Nykyisin seurana on useammin käsityö, värityskirja tai pisteidenyhdistelytehtävät. Toisaalta nämä olisi hyvää seuraa myös automatkoille, jos sellaisia harrastaisi….

Kokosin listaan muutaman tavalla tai toisella matka-aiheisen äänikirjan. Ihan kaikkia näistä en ole vielä itse kuunnellut. Osa on saatavilla CD:llä kirjastosta ja rahan kanssa Elisa kirjasta tai jostain näistä kuukausimaksullisista äänikirjapalveluista.

Romaaneja:

Tietokirjoja:

  • Kyllikki Villa: Vanhan rouvan lokikirja
  • Samuli Paulaharju: Kiveliöitten kansaa Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta
  • Samuli Paulaharju: Rintakyliä ja larvamaita – Kurikan vanhaa elämää
  • Samuli Paulaharju: Sompio (YLE Areena)
  • Matti Rämö: Rengasrikkoja Saharassa (YLE Areena, oma tekstini kirjasta)
  • Matti Rämö: Polkupyörällä Intiassa (YLE Areena)
  • Juhani Aho: Matkakuvia (YLE Areena)
  • Kai Donner: Siperian samojedien keskuudessa (YLE Areena)

Ne, joiden kohdalla on linkki YLE Areenaan, ovat ladattavissa ja kuunneltavissa ilmaiseksi sitä kautta. Sieltä löytyy myös joitakin muita äänikirjoja, joita en ole erikseen tähän linkittänyt. Toinen paikka ilmaisten kirjojen hankkimiseen on Librivox, josta löytyy myös ulkomaankielisiä ja valikoima on erittäin klassikkopainotteinen.

(Hengissä ollaan vielä. Blogi-inspiraatiota ei vaan ole näkynyt missään. Ehkä tää vielä lähtee tästä eli tämä ei ole virallinen lopetuspostaus.)

 

Helsingin parhaat

Saan aina välillä vastailla kysymyksiin, mitä Helsingissä kannattaa nähdä tai tehdä. Lisäksi olen joutunut jonkin verran muuttamaan vanhoja tapojani eli lukeminen, käsityöt ja kirppisten kiertely eivät sattuneista syistä olekaan enää niin hyviä harrastuksia kuin ennen. Töiden puolesta taas en ole päässyt harrastamaan matkailua niin paljon kuin haluaisin. Olen siis etsinyt itsellenikin kaikkia uusia ajanviettotapoja. Kokosin tähän listan erilaisia palveluita, tekemistä ja muuta, mikä Helsingin seudulla on omasta mielestäni hyvää ajanvietettä.

Koska heräsin jossain vaiheessa huomioimaan taas enempi ekologisuutta ja vastuullisuutta, on se huomioitu listassakin. Käytännössä mukana on siis pieniä ja paikallisia firmoja tms. organisaatioita, suurin osa ympärivuotisia kohteita, osa vähemmän suosittuja ja minkään ei pitäisi olla ihan hirveä rasite ympäristölle. Toisaalta sitten kannustan valitsemaan kotimaanloman ja jo valmiiksi tällä seudulla asuvia tutustumaan lähiympäristöön, aina ei tarvi lähteä kauas.

IMG_0489_zpsyb3utrtx

KULTTUURI

  • Eläinmuseo (Luonnontieteellinen museo / kotisivut). Aikuisillekin kiinnostava, mutta erityisesti lasten kanssa liikkuville hyvä museo. Helsingissä on monenlaisia muitakin museoita, mutta tämä on itselleni se ykkönen.
  • WeeGee-talon museot. (kotisivut) Nämä kyllä on Espoossa, mutta nyt kun länsimetro kulkee, niin suosittelen käymään. Löytyy leluja, taidetta, historiaa ja kelloja eli tämäkin sopii sekä aikuisporukoille että lapsiperheille.
  • Lavaklubi (Kansallisteatterin alakerrassa / kotisivut). Jos jotain satunnaista kulttuuriaktiviteettia aikuisille kaipaa, niin Lavaklubi on siihen hyvä vaihtoehto. Ohjelmassa on kirjallisuutta, musiikkia, elokuva-aiheita, teemakeskusteluja ja muuta vastaavaa vähän illasta riippuen. Tuolla tulee käytyä ihan liian harvoin, mutta olen nyt yrittänyt merkata kalenteriin kiinnostavimpia.

LUONTO- JA PUUTARHAKOHTEET

  • Haagan alppiruusupuisto. Kaupungin puutarhakohteista tämä on sieltä parhaasta päästä. Paras aika vierailuun kesäkuun alussa, kun pensaat kukkivat.
  • Kasvitieteellinen puutarha (kotisivut. Vaikken usein käykään, niin Kaisaniemen puutarha on yksi suosikkinähtävyyksistäni. Ulkopuutarhaan on vapaa pääsy. Kasvihuoneisiin on pääsymaksu ja ne sopivat hyvin myös talvikohteeksi.
  • Malminkartanonhuippu. Entinen ylijäämämaiden vastaanottopaikka, joka on maisemoitu ulkoilualueeksi. Hyvät näköalat kaupungin yli ja rappusissa saa hyvän kuntotreenin.
  • Nuuksio. Luontoretkeilyä varten Nuuksio on omaan makuuni parempi kuin Sipoonkorpi.

KAHVILAT

  • Café DaJa. (Kruununhaka / kotisivut / postaukseni) Tämä on yksi uusia suosikkejani sunnuntaiaamuille. Hintataso leivonnaisten osalta on vähän halvempi kuin monissa muissa paikoissa keskustan nurkilla. Leivonnaiset on saksalaistyyppisiä ja lisäksi tarjolla on aamiaista, joka on itselläni vielä testaamatta.
  • Café TinTin Tango. (Töölö / kotisivut / postaukseni) Tärkein osa ruokatarjonnassa on aamiainen, josta on muutama erilainen vaihtoehto ja jota saa ostaa käytännössä koko päivän eikä vain johonkin tiettyyn kellonaikaan.
  • Kakkugalleria. (useampi sijainti / kotisivut) Kaltaiselleni kakkujen ystävälle ihan superhyvä paikka. Saa ostettua yksittäisiä paloja tai sitten sen buffetin, jossa saa syödä niin paljon kuin jaksaa. Osa vaihtoehdoista on vegaanisia ja osa “jauhottomia” (gluteenittomia).
  • Jädelino. (Sörnäinen / kotisivut / postaukseni) Italialaisen tyylin jäätelöbaari, jossa osa vaihtoehdoista on vegaanisia.
  • Kulmakonditoria. (kotisivut) Näitä on Vantaalla, Keravalla ja Järvenpäässä. Parasta on jättikorvapuustit, mutta muiden leipomusten lisäksi on tarjolla myös lämmintä ruokaa.

MUUNLAISET AKTIVITEETIT

  • Suomenlinna. Tämä nyt on jokaisella turistivinkkilistalla, mutta se on silti suosittelemisen arvoinen. Historia ja saaristo on yhdistelmänä hyvä myös talvella, lisäksi hengailupaikkana kesällä erityisen hyvä.
  • Prison island. (kotisivut) Jos pakopelit kiinnostaa kokeilumielessä, niin tämä on kohtuuhintainen vaihtoehto. Itse kävin Flamingossa Vantaan puolella, mutta myös Salmisaaresta (Ruoholahdesta) löytyy.Tuolla oli useampi huone ratkaistavana ja oli tarkoitus käydä kaikissa eikä niillä ollut mitään yhtenäistä teemaa.
  • Jooga tai muu kertamaksullinen liikunta.  Liikunta on aina hyvä vaihtoehto ja kivoimpia on just nää kertamaksulliset, ettei tarvitse ottaa kuukausimaksua tai mitään kurssia. Itse olen tykännyt käydä joogassa, tällä hetkellä käyn Shakta Joogakoulussa Kalasatamassa. Jumppia esimerkiksi Friskis & Svettiksellä on kivoja.

Kahvila: Bergga (Helsinki)

Googlailin joskus alkusyksystä, että mistä kahvilasta saisi jotain sopivaa syötävää, kun yksi wannabe-vegaanin kausistani oli taas tulossa. Bergga löytyy Kalliosta Karhupuiston laidalta. Siellä ei ollut aikaisemmin tullut käytyä, kun tuonne suunnalle on harvemmin asiaa. Koska kahvila on myöhään auki, mutta myös suht helpon matkan päässä työpaikaltani, niin tuolla tulee käytyä varmaan jatkossakin satunnaisesti.

IMG_0802

Alun perin lähdin tuonne etsimään suosikkipullaani korvapuustia, joka tässä paikassa on myös vegaanille sopiva. Ensimmäisellä kerralla jouduin pettymään, koska eihän niitä enää ollut jäljellä ja piti syödä sitten suklaakeksiä, joka tosin sattui olemaan myös vegaaninen. Tarjolla on siis muutakin ilman eläinainesosia tehtyä syötävää.

Salaattibaaria tai täytettyjä bageleita voisi kokeilla jollain kerralla. Todennäköisesti jumitan kuitenkin vielä muutaman kerran noiden korvapuustien kanssa.

Museokortti

Nyt on kulunut kohta kaksi vuotta museokortin hankinnasta ja se on ollut paras hankinta viime vuosina. (Aikaisempi postaukseni aiheesta täällä.) Olen kokopäivätöiden alettua kerinnyt käydä tosi paljon vähemmän missään, mutta tarkoitus olisi taas aktivoitua myös museoiden suhteen.

teatterimuseo 3_zps0eoakyv8

Kortin plussat:

  • lisännyt omaa kotimaanmatkailua
  • tulee halvemmaksi kuin yksittäisliput (kaltaiselleni pienituloiselle kulttuurin ystävälle hyvä)
  • tämän ansiosta saanut käytyä joissakin, mihin olen aiemmin vain suunnitellut meneväni
  • tullut käytyä monessa uudessa paikassa, johon en olisi muuten mennyt, kun nyt ei ole tarvinnut maksaa erikseen

Oma top-lista:

  • Paras museo teemallisesti: Vapriikki (Tampere)
  • Paras hinta-laatusuhde: Turun linna
  • Parhaat uudet tuttavuudet: Teatterimuseo (Helsinki), Suomen rautatiemuseo (Hyvinkää)
  • Tylsin museo: Yliopistomuseo (Helsinki), Hotelli- ja ravintolamuseo (Helsinki)
  • Uusi vakiokohde: Designmuseo (Helsinki)
  • Paras museo, josta en ollut aiemmin kuullut: Sinebrychoffin taidemuseo (Helsinki)
  • En olisi käynyt ilman korttia: Amos Andersonin taidemuseo (Helsinki), Hotelli- ja ravintolamuseo (Helsinki)
  • Normihinta turhan kallis: Ateneum (Helsinki), Arkkitehtuurimuseo (Helsinki)
  • Paras kaikille ilmainen museo: Työväenmuseo Werstas (Tampere)

Näihin menen lähiaikoina:

  • Hämeen linna
  • Etelä-Suomen taidemuseoita
  • Suomenlinnan museot
  • Ilmailumuseo

Vinkit muille:

  • Perheen kanssa: Weegee (Espoo) tai Vapriikki (Tampere), Teatterimuseo (Helsinki)
  • Aikuisille: mikä tahansa taidemuseo, Hotelli- ja ravintolamuseo (Helsinki)
  • Niille, joita museot ei yleensä kiinnosta: Jääkiekkomuseo Vapriikissa (Tampere)

Isosta osasta käymiäni museoita olen saanut kirjoitettua tänne blogiin, kaikki jutut voi kurkistaa tuolta museot-kategoriasta.

Sipoonkorven kansallispuisto

sipoonkorpi 1

Sipoonkorven kansallispuisto on ollut käyntilistalla puoli ikuisuutta. Se on tosi lähellä sijainniltaan, mutta niin lähellä, etten ole saanut aikaiseksi mennä käymään. Tällä kertaa lähestyminen suoritettiin Sotungista, koska se oli helpointa. Kuusijärveltä joutuisi ilmeisesti kävelemään pidemmän matkan puiston puolelle ja Sipoostakin pääsisi, mutta sinne taas on sitten muuten hankalampi matka.

sipoonkorpi 3

Käveltiin Storträsketille pari kilsaa ja samaa reittiä takaisin. Näitten viime aikojen sateitten jälkeen tuolla oli todella märkää. Muuten reitti oli suhteellisen helppo normaalille aikuiselle, mutta oli niin kuraista ja lätäköiden kiertäminen oli välillä vähän hankalaa. Samasta syystä ei lähdetty enää järveä kiertämään.

Tuonne tulee ehkä joskus lähdettyä uudestaan tsekkaamaan aluetta vähän tarkemmin. Mitään erikoissuosikkia paikasta ei kuitenkaan tullut. Ihan samanlaista sekametsää tuo tuntui pääasiassa olevan kuin mitä tässä Etelä-Suomessa on muutenkin paljon, oli vain vähän isompi. Luonnoltaan ei siis kiinnostavin mahdollinen, mutta tarjoaa silti ok puitteet luontoretkeilyyn.

Kahvila: Jädelino (Helsinki)

IMG_0778

Jädelino on jäätelökahvila Teurastamon alueella Sörnäisissä. Pääpointti siellä on siis nimenomaan italialaiseen tyyliin tehdyt jäätelöt, jotka tehdään paikan päällä. Kahviakin saa, mutta muuta syötävää sitten ei.

Neljällä eurolla saa yhtä tai kahta makua jäätelöä samaan pikkukippoon, viidellä eurolla 1-3 makua. Ei siis kovin halpaa, mutta ei ole tavallisissakaan jäätelökioskeissa enää nykyään. Laatu on sitten kuitenkin samalla keskimääräistä suomalaista tasoa parempi.

IMG_0782

Kaltaiselleni päätöskyvyttömälle ihmiselle tuo yhdistelyvaihtoehto on todella hyvä, kun samaan hintaa saa maistaa useampaa jäätelöä. Maut vaihtelevat jonkin verran päivittäin, kaikkea ei ole saatavilla joka päivä ja päivän aikana saattaa sitten osa loppua keskenkin. Osa jäätelöistä on maidottomia, käytännössä siis vegaanisia (vai pitäisikö niitä sitten kutsua sorbeteiksi?). Yritän edelleen suosia vegaanivaihtoehtoja mahdollisuuksien mukaan, niin on todella kiva, kun tarjolla on useampaa eri lajia.

Kesällä on laajemmat aukioloajat, mutta kahvila on kuitenkin ympärivuotisesti auki. Itselläni on työpaikka tuossa lähellä, niin käyn siellä säännöllisesti, vaikka olisikin kiva, että toimipisteitä olisi useampia. Olen sen verran jäätelön ystävä, että tämä taitaa olla uusi suosikkikahvilani.

Ekassa kuvassa mansikka- ja punaherukkajäätelöä, tokassa mansikkaa, puolukkaa ja valkosuklaata. Näistä kaikki muut paitsi valkosuklaa vegaanisia.

Kirja: Amorin kiehkurat / Bok: Ödesgudinnan på Salong d’amour

ödesgudinnan

Anna Jansson: Amorin kiehkurat
(luettu ruotsiksi)

Anna Jansson on jäänyt tähän asti väliin aikuistenkirjojensa osalta, koska olen ihan varma, että ne dekkarit on mulle liian jänniä. Kirja oli satunnainen löytö Kierrätyskeskuksesta, jossa on aina yllättävän hyvä valikoima myös ruotsinkielistä kirjallisuutta. Tämähän ei ole dekkari, niin Jansson sai uuden mahdollisuuden.

Päähenkilö Angelikalla on oma kampaamo, jossa hän ratkoo samalla asiakkaidensa rakkaushuolia. Hänellä on huolia myös omassa elämässä sekä rakkauden osalta että muutenkin. Seassa on pientä mysteerinpoikastakin, ettei ole pelkkää romantiikkaa. Tapahtumat sijoittuvat lähinnä Visbyn kaupunkiin, mutta jonkin verran myös muualle Gotlantiin. Saari taitaa olla muutenkin aika yleinen tapahtumapaikka Janssonin kirjoissa.

Tämä oli kyllä periaatteessa sellaisia kirjoja, joista olisin voinut pitääkin, mutta nyt ei jostain syystä käynyt niin. Kirja oli monta viikkoa kesken eikä oikein jaksanut oikein inspiroida, päällimmäiseksi jäi fiilis tylsyyydestä. Mukana oli liikaa kaikkea erilaista eikä tarina vienyt missään vaiheessa mukanaan.


Anna Jansson: Ödesgudinnan på Salong d’amour
(Norstedts 2014)

Jag har inte läst tidigare vuxenböcker av Anna Jansson, eftersom jag är helt säkert att de där deckare är för spännande för mig. Den här hittade jag från Återvinningscentralen som har ganska bra sortiment av böcker på svenska (inte så vanligt i Finland). Den här är alltså ingen deckare, så Jansson fick en ny möjlighet.

Huvudpersonen Angelika har en egen frisörsalong där hon löser samtidigt kärleksbekymmer som kunder råkar ha. Hon har också egna bekymmer med kärlek och livet annars. Det finns även några små mysterier med, att boken är inte bara romantik. Händelserna har placerats i Visby, tidvis också annanstans i Gotland. Ön verkar att vara ganska vanlig plats i Janssons böcker. 

I princip tycker jag om liknande böcker, men den här tyckte jag inte så mycket. Läsningen var på gång flera veckor och kändes inte inspirerande, den första känslan var oftast tråkigheten. Det fanns för mycket allt med i handlingen och jag kände inte mig lässugen. 

Den finlandssvenska läsutmaningen: En bok från ett antikvariat.

Kirja: Ruokarouvan tytär

ruokarouvan tytär

Enni Mustonen: Ruokarouvan tytär
(Otava 2017)

Ruokarouvan tytär on viides osa Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjassa. Sisältö linkittyy Suomen historiaan ja merkkihenkilöihin. Alku oli 1800-luvun loppupuolella, nyt ollaan 1920-luvun puolivälissä.

Päähenkilö on nyt sarjassa vaihtunut, tällä kertaa näkökulma on aikaisempien osien Ida Erikssonin tyttären Kirstin. Hän opiskelee yliopistossa, kesällä on Karjala-teemainen iltamakiertue. Helsinki vaihtuu Pariisiin, jossa työ löytyy ompelimosta. Kirja loppuu tavallaan aika kesken, mutta jatkoa on jo luvattu.

Olin säästellyt tätä kirjaa keväästä asti, nyt tuli tarve historialliselle viihteelle. Kirja oli hyvä eikä poikkea laadultaan aikaisemmista osista. Päähenkilön vaihdos takaa paremmin sen, että myös loppu säilyy kiinnostavana, koska kotirouva Idasta ei välttämättä saisi enää niin paljoa irti. Tykkäsin kirjassa erityisesti vaihtelevista ympäristöistä: vanha Helsinki, muu Suomi ja Pariisi.