On vähän nihkeästi mennyt suunnitelma käydä teatterissa kerran kuussa: tämä oli ensimmäinen tänä vuonna näkemäni näytelmä. Kävin siis katsomassa Kansallisteatterissa Keuhkot, jota kuvaillaan ekologiseksi rakkaustarinaksi ja se on tämän syksyn ensi-iltoja.
Näytelmä kertoo pariskunnasta (Ria Kataja ja Mikko Nousiainen), joka miettii lapsen hankintaa. Toisaalta he haluavat sen ja toisaalta taas eivät, varsinkin kun maailmassa on jo niin paljon ihmisiä ja lapsen hiilijalanjälki on aika iso. Tämä oli syksyn uutuuksista eniten kiinnostava ja jossain välissä etukäteen kerkisin olla hivenen huolestunut, mitä tykkään tästä. Mutta oli tää kyllä aika hyvä ja suunnittelen jopa, että jos menisin katsomaan uudestaan.
Visuaalisesti tämä oli aika mielenkiintoinen näytelmä. Mitään lavasteita ei ole, valaistus on koko ajan sama ja mitään ääniäkään ei käytetä, vaan kaikki on näyttelijöiden puheen varassa. (Olis muuten varmaan aika hyvä näytemä siksi näkövammaisille.) Eka oheisjuttujen puuttuminen tuntui oudolta, mutta siihen tottui, vaikka välillä olikin vaikeaa huomata tilanteen vaihtuminen tai ajan kuluminen, kun sitä ei korostettu mitenkään.
Käsiohjelma on muuten vaan sähköisenä. Sen saa netistä tai teatterin kännykkäsovelluksen kautta. Sähköiseen versioon voi helposti liittää kaikkia videoita ja linkkejä, joita paperiversioon ei saa. Ilmeisesti sitä applikaatiota ollaan alkamassa hyödyntää useampien näytelmien esittelyssä, tällä hetkellä siellä oli vaan Slavaan ja Keuhkoihin liittyvät jutut.
En oo varmaan täällä vielä kehunut Kansallisen samanillanlippujen systeemiä. Eli siis kaikkiin esityksiin, joissa on vielä paikkoja jäljellä, saa ostettua samana päivänä lipun puoleen hintaan. Se on tosi hyvä systeemi kaltaiselleni ihmiselle, jolla ei ole niin paljoa rahaa aina ja saatan keksiä haluavani teatteriin aika viime tipassa. Esimerkiksi Kaupunginteatterin systeemissä alennuslippuja saa “äkkilähtöinä” vaan satunnaisesti, kun Kansallisessa etu koskee kaikkia esityksiä. Lastennäytelmät ja jotkut muut erikoishitit tuolla on usein loppuunmyytyjä, mutta perusnäytelmiin mulla ei ole ollut koskaan vaikeuksia saada lippua samalle illalle.
(Kuva: Timo Teräväinen)
Kirjamatkat 