Näytelmä/Pjäs: Sången vid randen av ett grått hav

Sånger vid randen av ett grått hav

Yhteistyössä Svenska teatern. Kuva: Cata Portin.

Pääsin Helsingin Svenska Teaterniin katsomaan näytelmän Sången vid randen av ett grått hav. Etukäteen ajattelin näytelmän olevan risteytyksen näytelmistä Myrskyluodon Maija ja Niin kuin taivaassa, mutta kyllä tämä niistä poikkesi, vaikka jotain yhtäläisyyksiä olikin. Näytelmä kertoo suomalaisesta merenrantakylästä, jossa kukaan asukas ei tunnu olevan onnellinen. Lisäksi vedenpinta on alkanut nousta.

Tämä oli siitä jännä näytelmä, että ensimmäisellä puoliajalla se oli toteutettu osittain videoiden avulla (vaikka näyttelijät oli siis koko ajan lavalla). Talot oli siis rakennettu hivenen eri tavalla kuin lavasteet normaalisti. Videotekniikka mahdollisti myös ulkona olevien asioiden kuvaamisen ja taloista poistumisen erilaisiin paikkoihin (esim. kauppaan). Toinen jännä juttu oli, että näytelmässä oli erikseen mukana kertoja.

Tykkäsin! Vaikka tässä oli ilmastonmuutosteema ja surullisia ihmiskohtaloita, näytelmä ei silti ollut liian negatiivinen tunnelmaltaan. (Ja siellä soitettiin Katri Helenaa!!) Tätä edellisestä käynnistä Svenskanissa oli vuosikausia aikaa, mutta seuraavaan kertaan ei toivottavasti mene niin kauaa aikaa. Nyt itse asiassa harkitsen, että jos vaikka menisin katsomaan tätä ihan omilla rahoillani uudestaan….

Aion muuten jatkossa lisätä jonkin verran ruotsinkielistä sisältöä blogiin. Jos näitä Svenskanin teatterikäyntejä tulee enempi, niin niistä kirjoitan luultavasti kaksikielisesti. Lisäksi lukupinossani on joitakin suomeksi julkaisemattomia ruotsinkielisiä kirjoja, joista tekstit tulevat pelkästään ruotsiksi. Tämänhetkisen arvioni mukaan postauksia eri kielellä tulisi ehkä kerran kuussa.

x x x x x x x x x

 I samarbete med Helsingfors Svenska teatern. Foto: Cata Portin.

Jag fick biljetten till Helsingfors Svenska Teaterns pjäs Sången vid randen av ett grått hav. På förhand tänkte jag att den skulle vara en blandning av Stormkärs Maja och Så som i himmelen, men denna var olik fast det fanns några likheter. Pjäsen handlar om en liten finländsk by på havskusten där ingen verkar att vara lycklig. Dessutom havsnivån har börjat stiga upp.

På första halvtiden hade man använt delvis videoteknik fast skådespelare är hela tiden på scenen. Hus hade byggts alltså litet olikt som normala scenkonstruktioner. Videotekniken gav även möjlighet att visa platser utomhus och några platser utanför hus (t.ex. mataffär). En annan speciell sak var att det finns en berättare med.

Jag tyckte om pjäsen! Fast klimatförändringen är inte så trevlig tema och människorna var olyckliga, pjäsen hade ändå inte för negativ stämning. (Och de spelade Katri Helena, som är en av mina finska favoritsjungare.) Det var länge sedan när jag hade sist besökt i Svenskan, men ska verkligen dit på nytt. Nu tänker jag även se denna pjäs på nytt, med egna pengar.

I fortsättningen ska jag skriva mera på svenska hit. Om svenska pjäs skriver jag troligen tvåspråkigt, men jag har några svenska böcker som jag vill skriva bara på svenska. Jag tror att jag ska blogga på svenska kanske en gång per månaden och där på sidopalken finns en kategori för att hitta de texter lättare.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s