Joulun kunniaksi mulla oli hyvin aikaa näpytellä muutama blogipostaus valmiiksi. (Seuraavaksi aion kuitenkin siirtyä siihen itse asiaan eli Pieni talo preerialla -tv-sarjan, suklaan ja keskeneräisen käsityön pariin.)
En ole ihan varma, että miten hyvin se on täällä blogissa tullut esiin, mutta matkakertomusten lisäksi viihdekirjat on mun heikko kohta. Oon tosi tyytyväinen edelleen, että yksi hämeenlinnalainen kirjastonhoitaja keksi vuosia sitten suositella mulle Elsa Anttilan kirjoja, kun luen niitä vieläkin aina uudestaan. Tällä viikolla lukaisin yhden niistä:
Elsa Anttila: Helmiä Mallorcalta
(Otava 1997 / kansi: Silja Peltonen)
Kirjassa joukko suomalaisen rakennusfirman edustajia lähtee yhdistetylle loma- ja bisnesmatkalle Mallorcalle. Tässä on kuvattu rakennusalan toimintamalleja ja pakettimatkailua etelässä. Loma ei suju kaikilta ihan ruusuisesti, mutta silti myös romantiikkaa on niputettu tarinaan mukaan, kun viihdekirjasta on kuitenkin kyse.
Kaipasin kevyttä viihdettä ja tästä sitä sain. Pelkkä etelänlomailu ei olisi inspiroinut enää tällä noin viidennellä lukukerralla, niin onneksi tässä oli mukana myös noita rakennusbisneksiä säilyttämässä sitä mielenkiintoa.
Parasta Elsa Anttilaa tämä ei kuitenkaan ole ja luulen, että tämä ei pääse enää ihan heti uusintalukukierrokselle. Tuli muuten nyt jälkikäteen mieleen, että tämä ei sisällöllisesti tuntunut niin vanhentuneelta kuin olisi voinut – varsinkin kun lukiessa muistin tämän olevan 80-luvun lopun kirjoja, mikä ei sitten pitänytkään paikkaansa.
Muutama blogiin sopiva Anttilan kirja olisi vielä olemassa ja luen ne kyllä jossain vaiheessa, mutta yritän jaksaa blogata myös, kun näistä ei pahemmin juttuja netissä ole.
Kirjamatkat 