Sally Salminen: Katriina
(luettu ruotsiksi)
Katriina on ahvenanmaalaisen Sally Salmisen esikoisteos vuodelta 1936. Salminen on nyky-yleisölle suhteellisen tuntematon ja muista teoksista ei ole otettu uusintapainoksia ikuisuuksiin (suomeksi ei taida olla Katriinastakaan ihan äskettäin). Kirjablogeissakaan ei pahemmin ole juttuja näkynyt.
Alun perin löysin kirjan sukulaistädin kirjahyllystä mökillä ja luin sen tylsyyksissäni. Se olikin sitten yksi lukioaikaisia ykkössuosikkejani ja kirjoitin siitä loistavan esseen. Nyt halusin lukea kirjan vuosien tauon jälkeen ja luin sen alkukielellä ruotsiksi.
Päähenkilö Katriina lähtee nuorena Pohjanmaalta naimisiin Ahvenanmaalle. Koska hänen miehensä on merimies ja paljon poissa kotoa, hän joutuu olemaan paljon yksin ja on hivenen hankalaa sopeutua kyläläisten joukkoon. Kirja kertoo arjesta saaristossa: lapsista, merestä, elämästä yksin.
Tykkään kirjasta vieläkin, vaikkei se tuntunutkaan enää niin vaikuttavalta kuin aikaisemmin. Tästä tulee vahvimpana läpi se elämän rankkuus ja yksinäisyys. Tässä on muuten samaa tyyliä kuin Myrskyluodon Maijassa, mutta tästä pidin enemmän.
Sally Salminen: Katrina
(Schildts 2010 / omslag: Anders Carpelan)
Katrina är den första boken av åländsk Sally Salminen och kom ut år 1936. Salminen är nuförtiden ganska okänd och det har inte kommit ut nya upplagor av hennes andra böcker. Jag har inte hittat många inlägg i bokbloggar heller.
Ursprungligen hittade jag boken från min mosters bokhylla på vår sommarstuga och läste den då när jag hade ingenting annat att läsa. Den blev en av mina favoriter under hela gymnasietiden och jag skrev även en lysande essä i skolan. Nu ville jag läsa boken igen efter femton år och läste den första gången på svenska.
Huvudpersonen Katrina är ung och när hon gifter sig, måste hån åka från Österbotten till Åland. Eftersom hans man är en sjöman, måste hon vara mycket ensamt och det är litet svårt att vänja sig till livet i byn. Boken berättar om livet i skärgården: om barn, havet och ensamhet.
Jag tycker om boken fortfarande fast den kändes inte så effektfull än tidigare. De känslor som kommer mest fram är svårigheten av livet och ensamheten. Stilen och teman liknar Stormkärs Maja, men jag tycker att den här var ännu bättre.
Elämä saaristossa on ollut varmasti rankkaa etenkin entisaikaan. Ylen 101 kirjaa – projektissa luen yhden 30-luvulla julkaistun kirjan. Muuten niin vanhoja ei yleensä osu käsiin.
LikeLike
Mä taas luen klassikkoja aika paljon, niin vanhoja kirjoja tulee vastaan useinkin.
LikeLike
Vanhoja teoksia lukiessa huomaa, kuinka samanlaisten haasteiden kanssa painimme tänäkin päivänä, vaikka ehkä välillä muuta kuvittelemmekin. Saaristo kiinnostaa myös kovasti ympäristönä.
LikeLike
Toi on kyllä totta! Ei se tekniikan kehitys ja muut nykyajan jutut välttämättä muuta asioita sen kummemmiksi.
LikeLike
Olen lukenut tästä vain takakansitekstin ja jo se kuulosti mielestäni paljon Myrskyluodon Maijalta (jota tosin en ole vielä lukenut). Minä pidän entisaikojen työlään arjen kuvauksista, joten voisin hyvinkin pitää tästä. Ehkäpä luen vielä joskus. :)
LikeLike
Jos haluaa vain yhden kirjan luettavaksi, niin sitten kannattaa valita tämä ja jos tuntuu, että useamman kirjan verran jaksaa, niin sitten Myrskyluodon Maija.
LikeLike
Minullekin tuli tästä mieleen Myrskyluodon Maija tekstisi perusteella, vaikken ole sitäkään lukenut. Katriina vaikuttaa kiinnostavalta teokselta, joten voisin lisätä senkin päättymättömälle lukulistalleni. :)
LikeLike
Näissä on kyllä aika paljon samaa! Sekä tarinassa että kirjailijan taustassa. Päättymätön lukulista on tuttu juttu täälläkin…. :D
LikeLike
Tämäpä oli mielenkiintoinen tuttavuus. Vietämme kesiä saaristossa mieheni isän kotipaikassa. Hänen isänsä oli kalastaja ja hän itse lähti nuorena merille. Saaristolaisten elämä kiinnostaa kovasti, kiitos vinkistä!
LikeLike
Meillä ei ole venettä tai edes mökillä omaa rantaa, niin saaristolaiselämä on mulle aika vieras juttu. :)
LikeLike
Olen lukenut tämän “sata vuotta sitten” enkä muista yhtään mitään. Kuvauksesi perusteella voisin sekoittaa Myrskyluodon Maijaan, jonka itsekin mainitset, ja jotka olen lukenut luultavasti samoihin aikoihin, ja tykännyt – miksen siis tästäkin. On niin paljon sellaista, mitä haluaisin lukea uudelleen, mutta myös niin paljon lukemattomia kirjoja, ettei taida ihmisikä riittää.
LikeLike
Mä luen mielelläni hyviä kirjoja uudestaan. En mä kuitenkaan kerkiä lukea kaikkia mahdollisia kirjoja, niin käytän sitten osan ajasta jo hyväksi havaittuihin.
LikeLiked by 1 person
Vaikuttaa hyvältä taktiikalta.
LikeLike
Tämä ei ole minulle tuttu kirjana, mutta muistan, että täällä Kuopiossa oli jokunen vuosi sitten muistaakseni musikaali romaanin pohjalta tehtynä. Sekin jäi silloin näkemättä, mutta sitä kehuttiin minulle kovasti ja jäi harmittamaan, etten ehtinyt teatteriin. Saaristolaisuudessa on jotakin hyvin kiehtovaa,
LikeLike
Ai tästä on musikaalikin! Tiesin elokuvan olemassaolosta, mutta sitä en ole nähnyt.
LikeLike
Ihan tuntematon nimi minulle. Voisin kyllä kuvitella suomeksi lukevani, ruotsi ei taivu romaanin mittaan.
LikeLike
Tämä onkin jäänyt jostain syystä aika tuntemattomaksi…. Suomeksikin kannattaa kokeilla, jos yhtään kiinnostaa. Ruotsiksi tässä voi olla hankala murteella kirjoitetut dialogit.
LikeLike
Myrskyluodon Maija, niin rakas sarjana ja tunnusmusiikki yksi maailman kauneimmista, tuli mulkekin mieleen jo ennen kuin sen mainitsit. Ja siitä muistui mieleen, että MM pitäisi jossain välissä lukea. Sally Salminen on ihan vieras nimi minulle.
LikeLike
Mä olen lukenut Maijan kyllä kirjoina, mutta sarja on jäänyt väliin ja teatteriinkaan en ole koskaan kerinnyt sitä katsomaan.
LikeLike
Minullekin ihan vieras nimi, mutta täytyypä muistaa, jos tulee kirja vastaan. Tosin nyt on sellainen väli taas, kun tekisi mieli lukea vain jotain tosi kevyttä.
LikeLike
Päättymättömällä lukulistalla on varmaan tilaa sitä varten, että on oikea fiilis tällekin kirjalle… :)
LikeLike
Kotikirjahyllyistä saattaa tehdä löytöjä, kun vain penkoo. Menneeseen aikaan on kiinnostavaa tutustua juuri fiktion kautta ja etenkin naisten arkeen. Luin juuri Ylen 101-sarjaan liittyen Helena-sarjaa, jossa kuvattiin 50-lukua ja olipa sekin ajankuvana virkistävää.
Myrskyluodon Maija on taas ajankohtainen teatteriesitysten vuoksi, joten ehkäpä tämä kannustaa sinua suuntaamaan Helsingin Kaupunginteatteriin ensi syksynä.
LikeLike
Helenat on mulla vielä lukematta, joten ne on varmaan sitten seuraava projekti. Ja teatterikäynti on kyllä suunnitelmalistalla!
LikeLike