Sipoonkorven kansallispuisto on ollut käyntilistalla puoli ikuisuutta. Se on tosi lähellä sijainniltaan, mutta niin lähellä, etten ole saanut aikaiseksi mennä käymään. Tällä kertaa lähestyminen suoritettiin Sotungista, koska se oli helpointa. Kuusijärveltä joutuisi ilmeisesti kävelemään pidemmän matkan puiston puolelle ja Sipoostakin pääsisi, mutta sinne taas on sitten muuten hankalampi matka.
Käveltiin Storträsketille pari kilsaa ja samaa reittiä takaisin. Näitten viime aikojen sateitten jälkeen tuolla oli todella märkää. Muuten reitti oli suhteellisen helppo normaalille aikuiselle, mutta oli niin kuraista ja lätäköiden kiertäminen oli välillä vähän hankalaa. Samasta syystä ei lähdetty enää järveä kiertämään.
Tuonne tulee ehkä joskus lähdettyä uudestaan tsekkaamaan aluetta vähän tarkemmin. Mitään erikoissuosikkia paikasta ei kuitenkaan tullut. Ihan samanlaista sekametsää tuo tuntui pääasiassa olevan kuin mitä tässä Etelä-Suomessa on muutenkin paljon, oli vain vähän isompi. Luonnoltaan ei siis kiinnostavin mahdollinen, mutta tarjoaa silti ok puitteet luontoretkeilyyn.
Kirjamatkat 