Category Archives: kirjat

Kirja: Viisitoista metriä vasempaan

 photo 15 m vasempaan_zpsozskyv9f.jpg

Antti Tuuri: Viisitoista metriä vasempaan
(Otava 1998, kansi: Hannu Taina)

Kirja hyppäsi vastaan jossain kirjojenkierrätyshyllyssä ja koska yritän lukea läpi Antti Tuurin tuotantoa, niin pakkohan se oli mukaan ottaa.

Päähenkilönä on myyntimies, joka lähtee Saksaan kauppaamaan erään suomalaisen kirjailijan teosta, jonka menekki maassa on ollut heikkoa. Laivamatkalla Saksaan hän tutustuu myös yhteen tyttöön ja kolmeen metsuriin, joiden kanssa seikkaillaan maassa eri paikoissa yhdessä ja erikseen.

Tämä on julkaistu ensimmäistä kertaa 80-luvulla. Tuurin tyyli ei ollut tässä vaiheessa niin yksinkertaiseksi hiottua kuin uudemmassa tuotannossa ja tämä on ehkä omaan makuuni parempaa tyyliä. Kirjaan oli keksitty kiinnostava idea, vetävä juoni ja hyviä henkilöhahmoja. Olisi mennyt paksumpikin kirja samalla vaivalla….

Jostain syystä tämä on tainnut jäädä aika unohduksiin (mutta ei Tuuri kyllä muutenkaan mikään hillitön blogihitti ole). Toistaiseksi lukemistani tämä oli sieltä parhaasta päästä. Suositus kirja-alasta, Saksasta tai matkaromaaneista kiinnostuneille.

Kirja: Ensi-iltahuvit

Lauriina Vilkkonen: Ensi-iltahuvit
(WSOY 2005, kansi: Elina Warsta)

Kirjan tapahtumaympäristö on Savonlinnan kaupunki juuri ennen oopperajuhlia, kun uuden kotimaisen oopperan treenit ovat menossa. Teemoina oli musiikkia, ihmissuhdepyöritystä ja vähän mysteerinpoikasta.

Periaatteessa tämä oli niin kuin Outi Pakkasen tuotanto, mutta silti paljon huonompi. Jostain syystä kirjan löytää kirjastosta dekkariosastolta, vaikka viihteeseen sopisi parempi. Ennakkoon vähän pelotti ooppera teemana, mutta niiltä osin oli parempi kuin oletin.

Kirja oli nopealukuinen ja “ihan ok” eli luin sen loppuun asti, muttei ole aihetta kehua enempää. Rentoa kesäkirjaa etsiville voi ehkä suositella, muttei dekkaria etsiville. Mari A. ei myöskään ollut innostunut tästä.

Kesäkirja / Sommarboken

 photo sommarboken_zpsfizxpt9d.jpg

Tove Jansson: Kesäkirja
(luettu ruotsiksi)

Nyt on tosiaan ollut kiireitä töissä, niin lukeminen ja bloggaaminen ei ole ihan niin aktiivista kuin parhaimmillaan. Tartuin Kesäkirjaan pitkästä aikaa, lähestyvän kesän lisäksi kimmokkeena toimivat lukuhaasteet. Kirjassa kurkistetaan Sophian, isän ja isoäidin elämään kesäisessä saaristossa. Luvut ovat lyhyitä erillisiä kertomuksia ja tämän voikin periaatteessa nähdä myös novellikokoelmana. Tämä oli tosi rauhoittavaa hyvän mielen luettavaa ja erittäin hyvä valinta kesäkirjaksi. (Kuvassa myös yksi suosikki-muumimukeistani!)


Tove Jansson: Sommarboken
(Schildts & Söderströms 2014)

Jag har haft bråttom i arbete, så jag inte har hunnit läsa och blogga så aktivt som vanligt. Det är länge sedan när jag läste Sommarboken sist. Sommaren är här snart och jag behövde en bok för två läsutmaningarna, så nu var det dags för läsa boken igen.  Här följer man Sophias, fars och farmors liv i den somriga skärgården. Kapitel är korta och fristående, så man kan även räkna denna som en novellsamling.  Boken var lugnande och en bra feelgood-roman och en bra val för sommarläsning. (I bilden finns det även en av mina favoritmuminmuggar!)

Den finlandssvenska läsutmaningen: En inhemsk klassiker med bokstaven A i titeln eller i författarens namn
Kaosutmaning 2017: En somrig bok

Kirjamatkailua Suomessa

Popot pogoillen -Anna kyseli taannoin Twitterissä ja blogissaan erilaisista kirjamatka-jutuista. Jo blogini nimi tavallaan velvoittaa vastaamaan. (Nimi lähti alkujaan siitä, että pidän kirjoista ja matkailusta molemmista. Nyt ehkä houkuttelisi vaihtaa se joksikin muuksi.)

 photo lentokentt2.jpg

Blogissa on näkynyt jo aika monta romaania, joissa on tavalla tai toisella hyvä matkafiilis eli kuvausta myös tapahtumaympäristöstä. Valitsin tähän viisi kappaletta sellaisia, joista en ole blogannut:

  1. Juhani Aho: Rautatie. Kirja kertoo 1800-luvun puolivälistä, kun Suomessa avattiin ensimmäinen junanrata. Maalaispariskunta kuulee ensin ihmejuttuja siitä ja sen jälkeen on pakko mennä testaamaan.
  2. Kjell Westö: Missä kuljimme kerran. En ole muita Westön romaaneja lukenut vielä, vaikka tästä tykkäsinkin paljon. Historiallisena romaanina tämä oli hyvä, ympäristönä 1900-luvun alun Helsinki.
  3. Pirkko Arhipan romaanit. Nämä on dekkareita, joissa monessa liikutaan Turun ja Naantalin seudulla. Satunnaiseen dekkarinälkään nämä ovat olleet hyviä, ei liian jänniä ja sopivan viihdyttäviä. Täytyy muistaa yrittää blogata jostain seuraavasta, muutama on vielä lukematta.
  4. Arto Paasilinna: Herranen aika. Paasilinnalla on itse asiassa useampi kirja, joissa retkeillään pitkin ja poikin. Tässä valitsemassani liikutaan Helsingissä. Kirjan ideana on yllättäen kuolleen miehen uusi elämä henkiolentona maan päällä.
  5. Anni Blomqvist: Myrskyluodon Maija -sarja. Kirjat sijoittuvat kirjailijan kotiseudulle Ahvenanmaalle. Suomalaisen saariston kuvauksena nämä on ihan ykkösiä ja tekisi joskus mieli lähteä käymään tuonne keskelle merta. Helsinkiin on tulossa teatteriversio ensi syksynä, yhtään en ole aikaisemmin nähnyt.

 photo hiekkamuumit_zpsaa58634e.jpg

Seuraavaksi sitten viisi oikeaa matkakohdetta kirjanystävälle Suomesta:

  1. Lauri Viita -museo. (Tampere / kotisivut) Täällä en ole vielä koskaan käynyt enkä Lauri Viitaakaan lukenut, mutta molemmat ovat olleet listalla jo puoli ikuisuutta. Perinteisesti nämä vanhat kotimuseot ovat kuitenkin olleet omasta mielestäni kiinnostavia riippumatta siitä, kuka siellä on asunut.
  2. Juhani Ahon museo. (Iisalmi / kotisivut) Juhani Aho on yksi suomalaisista suosikki-klassikkokirjailijoistani. Siksi tämä roikkuu omalla listallani.
  3. Muumimuseo. (Tampere / kotisivut) Ennen Tampereella oli Muumilaakso kirjaston alakerrassa, mutta nyt se on suljettu ja kesäkuussa ollaan avaamassa uusi Muumimuseo Tampere-taloon. Käsitin, että tässä on kuitenkin suuri osa samaa tavaraa, mitä oli esillä jo vanhassa paikassa.
  4. Tove Jansson -kävely. (Helsinki / linkki) Tästä oli toinenkin versio, mutta sitä ei enää saa lukea maksuttomasti. Siksi linkkaan vain tuohon Tove Jansson -seuran tekemään Pikku Toven koulumatkaan.
  5. Tampereen kulttuuriraitit. (linkki) Osa ei ole kirjallisista aiheista, mutta eri kirjoihin ja kirjailijoihin liittyviä on useita: Tiina-sarja, Väinö Linna, Juice Leskinen jne. Olen itse kiertänyt läpi aikanaan Juicen ja arkkitehtuurikierroksen, mutta noi toiset on ikuisella suunnitelmalistalla. Hauska tapa tutustua kaupunkiin ja historiaan. (Nyt kyllä pitää ladata/printata joku talteen, että on seuraavalle kerralle ohjelmaa.)

Tykkään muumeista, niin molemmat kuvat aiheeseen liittyen; eka lentokentällä ja toka Porvoossa, kumpikin muutama vuosi sitten.

Kirja: Jaguaarin voima

 photo jaguaarin voima 2_zps4b8yhotr.jpg

Anders C. Krogh: Jaguaarin voima – Vuosi Amazonian sademetsässä
(Bazar 2009 / Kääntäjä: Sanna Manninen)

Kirjan kirjoittaja, norjalainen parikymppinen nuori mies lähtee vuosituhannen vaihteessa toteuttamaan lapsuuden haavettaan sademetsässä asumisesta. Hän matkustaa Peruun Amazonin alueelle, tutustuu siellä paikallisiin ihmisiin ja lähtee viidakkoon asumaan eristyksissä elävän matses-kansan pariin. Krogh toteaa, ettei kannata jäädä lopullisesti viidakkoon, vaikka se alkuperäinen suunnitelma olikin ja jatkoi sitten Norjassa työskentelyä jossain sademetsäjärjestössä.

Jos kirja käsittelee viidakkoja, löytöretkeilyä ja tuntemattomia kansoja, niin meikäläinen innostuu varmasti – niin tässäkin tapauksessa. Tämä on joku lapsesta asti ollut juttu, että kyseiset teemat kiinnostaa aina ja vielä edelleenkin tuntuu irtoavan uutta tietoa kirjoista. Kirjoitustyyli oli suht kevä ja vetävä, vaikkei tarkemmat aiheet sitä ihan koko aikaa olleetkaan. Tämä oli myös uskonnollisen lähetystyön vastainen: se tuhoaa alkuperäisen kulttuurin, esim. jaguaarin palvomisen, tuo länsimaisen maailman kansojen luokse eikä anna heidän enää itse valita tapojaan. Kirjoittaja itse ei kuitenkaan ole siellä käännyttämässä, vaan yritti aidosti oppia tapoja ja sulautua joukkoon, vaikka onkin gringo.

Krogh ei ollut ainakaan kirjan ilmestymiseen mennessä käynyt matsesien luona uudestaan. Tässä olis nyt ilmiselvä paikka jatko-osalle! Vastaavia kirjoja löytyy Sabine Kueglerilta ja  Corinne Hofmannilta, joissa siis valkoinen ihminen asuu jonkin aikaa jonkun alkeellisemmissa oloissa viihtyvän kansan luona.

Kirja: Fakiiri joka juuttui Ikea-kaappiin

Nyt on taas se aika vuodesta kun työnteko haittaa harrastuksia, niin blogikin on ollut ja tulee olemaan vähän hiljaisempi. Tosin nyt pääsiäisen kunniaksi kerkisin vähän aloitella useampaa postausta, että jos vaikka saisin kohta jotain muutakin julkaisuun asti. Tällä kertaa yksi alkuvuodesta luettu kirja.

Romain Puertolas: Fakiiri joka juuttui Ikea-kaappiin (Otava 2014 / kääntäjä: Taina Helkamo)

 photo fakiiri_zpsfwwvu1n7.jpg

Kirjan nimestäkin voi jo päätellä erään tärkeän juonenkäänteen ja aavistella vähän, että mistä kirjassa muutenkin on kyse. Fakiiri lähtee Intiasta pariisiin ikeaan ostamaan tarjouksessa olevaa piikkimattoa. Hän jää kauppaan yöksi ja päätyy kaapin mukana ihan muualle. Kirjassa on siis pitkä kiertomatka Euroopassa, useita laittomia siirtolaisia ja fakiirin perässä oleva kiukkuinen taksikuski.

Tämä taitaa olla yksi viime vuosien suosikkikirjoistani. Tämä on eräänlainen veijaritarina ja sen tietynlainen huumori ei iske kaikkiin. Omalla Paasilinna-taustallani tämä oli just hyvä. Keveydestä huolimatta tässä on mukana se vakavampi teema: laittomien siirtolaisten asema yleensä ja paremman elämän toivossa tapahtuva maahanmuutto.

Kirjailijan toinen suomennettu kirja on vielä lukematta….

Bok: Bröllopsresa

Kuukauden ruotsinkielinen kirja – tätä ei ole suomennettu ollenkaan, niin en käännä tekstiä suomeksi.

 photo modiano broumlllopsresa_zpst1th2plw.jpg

Patrick Modiano: Bröllopsresa
(Albert Bonniers Förlag 2014 / översättning: Katja Waldén)

Läsutmaningen hade ett punkt för en levande nobelpristagare och jag försökte hitta någon kort bok, som har reseteman. Bröllopsresa var den första som träffade de här.

Huvudpersonen Jean har hört att en kvinna har gjort självmord och det kommer fram att han har träffat henne länge sedan. Han reser till Paris och försöker ta reda på hurdant kvinnans liv och parförhållande har varit.

Texten på bakpärmen gav en annorlunda utttryck om boken, så handlingen var inte så intressant som jag trodde. Det var alltså trevligare läsa boken som en beskrivning om Paris och inte som en allvarligare relationsroman. Kanske var det ändå bra att den här var en kortroman…. Modiano har skrivit ganska många kortromaner, så jag tror att den här var inte den sista som jäg läser.

Den finlandssvenska läsutmaningen: En levande nobelpristagare
Kaosutmaningen 2017: En bok på under 150 sidor

Kirja: Kon-Tiki

Thor Heyerdahl: Kon-Tiki

Luin aikanaan moneen kertaan Pääsiäissaaren matkasta kertovaa kirjaa ja tämä Kon-Tiki-aiheinen oli jäänyt lukematta ja nyt Kon-Tiki-museossa käynnin takia piti lukea sekin.

Heyerdahlilla oli teoria siitä, että kansat ovat saapuneet Polynesian saarille balsapuisila lautoilla Etelä-Amerikasta merivirtojen mukana. Joillakin kansoilla itsellään oli kertomuksia siitä, miten esi-isissä oli valkoisia meren yli tulleita, mutta yleisesti tähän teoriaan ei tunnuttu uskovan. Vuonna 1947 Heyerdahl teki retkikuntansa kanssa matkan Tyynellämerellä kolmessa kuukaudessa ja todisti, että lautalla matkaaminen Etelä-Amerikasta on mahdollista.

Koska löytöretkeily ja tutkimusmatkat on edelleen kiinnostavia aiheita, niin pakkohan tämä oli lukea ja suosittelen kirjaa samoista asioista kiinnostuneelle. Tyyli on päiväkirjamainen, ei mikään viimeiseen asti hiottu kirjallinen taidonnäyte. Viihdyin kirjan parissa ja se riitti. Seuraavaksi pitää kaivella jostain se elokuva.

Lumoava luonto -kirjahaaste

Marika Oksa laittoi blogiinsa haasteen, jossa tehtävänä on esitellä tänään, maailman vesipäivänä, jotain luontoaiheisia kirjoja. Valitsin tänne näytille yhden kirjan, jossa esitellään Suomessa luonnossa eläviä eläimiä.

 photo nisaumlkaumlskirja_zpsaj3y1jjc.jpg

Maia Raitasen kirja Happamia, sanoi kettu (Into 2017) on tämän vuoden uutuuksia.

Parasta kirjassa on sen piirroskuvitus. Jokaisesta eläimestä on sekä tunnistamiseen soveltuva kuva että sarjakuvamaisempi puhekuplineen. Lisäksi kaikista on sitten tekstimuotoinen pieni infopaketti. Tämä sopii hyvin selailtavaksi ja pätkissä luettavaksi noiden sarjakuvamaisten kuvien vuoksi, mutta samalla myös sitten ihan kunnolliseksi eläintietokirjaksi.

Vaikka tämä voi vaikuttaa vähän lastenkirjalta, niin se on silti myös aikuisille sopiva. Nyt kun talvella ihmettelin tavallista tarkemmin jälkiä lumessa, niin jäljet olisivat olleet kirjaan kiva lisä luontoretkeilijälle.

Aikaisemmin ovat ilmestyneet myös kaloista kertova Sano muikku! ja valaista kertova Valas, valas!. Itse olen tykännyt erityisesti tuosta valaskirjasta. Seuraavaksi olisi kiva saada vastaava kirja linnuista tai kasveista!

Kirja: Ameriikan raitti

 photo ameriikan raitti_zpscpknkxu3.jpg

Antti Tuuri: Ameriikan raitti
(Otava 1986 / kansi: Hannu Taina)

Kirja on yhdenlainen kertomus siirtolaisuudesta. Erkki ja Taisto lähtevät Pohjanmaalta veropakolaisiksi Floridaan, kun bisnekset on Suomessa sillä mallilla, että parempi häipyä. Kirja kertoo arjesta siellä paikallisten suomalaisten joukossa, matkasta rekkakuskin apurina Kanadaan ja sieltä löytyvistä sukulaisista.

Olen Antti Tuuria lukenut jonkun verran aiemminkin ja tämä Pohjanmaa-sarja on se, jonka kaikki osat aion lukea kohtapuoliin läpi. Tämä taisi olla sarjan keskivaiheilta ja toimii itsenäisenäkin luettavana. Kirjailijalla on omanlaisensa tyyli: dialogi ja ylimääräinen kuvailu on molemmat aika minimissä, niin keskitytään tapahtumien kuvailuun. Tässä vaiheessa oli vielä käytössä pidempiä lauseita eikä teksti ole niin raporttimaista kuin uudemmissa teoksissa.

On olemassa myös Tuurin kirjoittama tietokirja Ameriikan raitilla, jossa hän kertoo kirjojen taustatyön ja sukulaisten vuoksi siellä tehdystä matkoistaan. Postasin kirjasta viime syksynä.