Vuoden 2019 reissut

Haluan tännekin nyt tallentaa viime vuoden matkailut. Oikeastaan se kävi vähän sattumalta, ettei tullut lennettyä yhtään minnekään kauemmaksi. Jossain Tukholmaa kauempana ulkomailla olen käynyt viimeksi elokuussa 2018 Berliinissä, jonne siis menin lentokoneella. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen matkailuvuoteeni, vaikkei se ollutkaan sellainen kuin alun perin suunnittelin.

Vuoden 2019 aikana tuli siis tehtyä seuraavat matkat:

• Tallinnan-risteily maaliskuussa. Ei mitään kummempaa sanottavaa: kirppiksellä, syömässä ja ruokakaupassa.
• Jyväskylän seutu toukokuussa. Olin neljän päivän reissulla Jyväskylässä ja samalla tuli käytyä ympäröivilläkin alueilla esim. Petäjäveden vanhassa kirkossa. Yötä olin Outdoor Hostel Laajiksessa, joka oli rakennuksena vähän ankea, mutta sijainti, ulkoilumahdollisuudet ja hinta oli kaikki ok. Tuonne suunnalle jäi vielä aika paljon katsottavaa, vaikka ei siellä mitään ihmeellistä ollut, niin pitää lähteä joskus uudestaan. Toimivasta julkisesta liikenteestä plussaa!
• Turussa kesäteatterissa kesäkuussa. Kävin katsomassa Samppalinnassa Disney-musikaalin Perjantai on pahin. Oli tosi hyvä!
• Vaasan seutu elokuussa. Tämäkin oli neljän päivän reissu julkisen liikenteen varassa ja pysähdyttiin myös Seinäjoella paluumatkalla. Olin käynyt tuolla päin viimeksi joskus 20 vuotta sitten, mutta siitä en muistanut mitään ja nyt ei ole enää hinkua päästä uudestaan. Julkinen liikenne kaupunkialueella ja ympäryskuntiin oli aika surkea. Majoituspaikka EC Hostel ansaitsee kehut: se oli tosi mukava paikka. Toisena plussana pitää kehua, että kerrankin pääsi puhumaan riittävästi ruotsia. :D
• Lappeenranta ja Imatra marraskuussa. Tälläkin seudulla piti käydä päivittämässä kokemuksia, edellinen kerta oli 80-luvulla. Reissussa oltiin kaksi päivää autolla ja yövyttiin se yksi yö perus-Scandicissa Lappeenrannan keskustassa. Linnoitukset Taavetissa ja Lappeenrannassa oli kivoja, samoin Saimaan kanava, mutta kaikki on kesällä vielä kivempia varmaankin. Tuntui, että molempien kaupunkien näkemiseen riitti tämä reissu.
• Tampereella teatterissa marraskuussa. Ohjelmistossa oli Notre Damen kellonsoittaja Tampereen teatterissa. Tästäkin tykkäsin!BlogiB

Advertisement

Kirja: Muistolaattabongarin opas

Tauko ei ole vielä loppumassa kokonaan, mutta heitän täältä luonnoskansiosta muutaman tekstin julkiseksi, koska siellä toisessa päässä on kuitenkin mun innokkaita faneja odottelemassa.

Pauli Jokinen: Muistolaattabongarin opas
(Minerva 2015)

Pauli Jokinen on tehnyt aiemminkin kirjoja, joissa on erilaisia kävelyreittejä Helsinkiin. Tässä opastetaan bongailemaan eri paikkoihin kiinnitettyjä muistolaattoja, jotka kertovat tavallaan paikkojen historiasta. Laattoja on todella monessa paikassa ja niiden ohi tulee yleensä vain käveltyä ihan huomaamatta, niin kirja on tarpeellinen kokoelma aiheesta.

Tässä valmiita reittejä oli keskustaan ja sen viereisiin kaupunginosiin. Niiden pituus on 2-5,5 km ja kävelyn voi sitten suorittaa hitaammin tai nopeammin. Kirjan avulla oli helppo suunnistaa ja löytää muistolaatat. Joissakin tapauksissa tässä oli vain referoitu, että mitä laatassa sanotaan ja yleensä niillä kerroilla olisi ollut kiva saada jotain lisäinfoa, mitä paikan päältä ei irtoa.

Täytyy kyllä sanoa, että mielummin mä edelleen kierrän kirjan kanssa tällaisia turistijuttuja enkä vaan vilkuile kännykästä. Edellisestäkin kirjasta on vielä joku reitti kiertämättä – täytyy kyllä oikeasti ottaa niskasta kiinni itseäni ja toteuttaa nekin vielä. Ainakin Suomenlinnaan olisi tarkoitus suunnata molempien kirjojen kanssa, mutta se varmaan menee ensi kesälle.

Lisäksi kirjassa oli joitakin rasteja muissa, kauempana keskustasta olevissa kaupunginosissa.

Matkamessuilla

Sain Matkamessuille taas Messukeskukselta ilmaisen sisäänpääsyn. Kävin kääntymässä siellä jo eilen ammattilaispäivänä (oli hyvin tilaa!) ja menen vielä tänään uudestaan.

Muutama mieleen jäänyt huomio:

• Espanjalaisten matkailujulisteiden näyttely oli kiva! Kävin katsomassa suomalaisia retrojulisteita viime keväänä ja nämä oli samaa tyyliä.
• Baltian osastot taas kiinnosti itseäni eniten. Ehkä se on vaan alueena mun juttu…
• Kotimaassakin olis ainakin miljoona eri käymisen arvoista kohdetta.
• Muumimuseoon haluan kyllä tänä vuonna.
• Messuilta ei tarttunut mukaan mitään Lontoo-vinkkejä, mutta sen arvasin jo etukäteen.
• Yleisfiilis messuilla oli tarjonnan suhteen ehkä nihkeämpi kuin yleensä, en oikein osaa määritellä mitä puuttui.

Helsingin parhaat

Saan aina välillä vastailla kysymyksiin, mitä Helsingissä kannattaa nähdä tai tehdä. Lisäksi olen joutunut jonkin verran muuttamaan vanhoja tapojani eli lukeminen, käsityöt ja kirppisten kiertely eivät sattuneista syistä olekaan enää niin hyviä harrastuksia kuin ennen. Töiden puolesta taas en ole päässyt harrastamaan matkailua niin paljon kuin haluaisin. Olen siis etsinyt itsellenikin kaikkia uusia ajanviettotapoja. Kokosin tähän listan erilaisia palveluita, tekemistä ja muuta, mikä Helsingin seudulla on omasta mielestäni hyvää ajanvietettä.

Koska heräsin jossain vaiheessa huomioimaan taas enempi ekologisuutta ja vastuullisuutta, on se huomioitu listassakin. Käytännössä mukana on siis pieniä ja paikallisia firmoja tms. organisaatioita, suurin osa ympärivuotisia kohteita, osa vähemmän suosittuja ja minkään ei pitäisi olla ihan hirveä rasite ympäristölle. Toisaalta sitten kannustan valitsemaan kotimaanloman ja jo valmiiksi tällä seudulla asuvia tutustumaan lähiympäristöön, aina ei tarvi lähteä kauas.

KULTTUURI

• Eläinmuseo (Luonnontieteellinen museo / kotisivut). Aikuisillekin kiinnostava, mutta erityisesti lasten kanssa liikkuville hyvä museo. Helsingissä on monenlaisia muitakin museoita, mutta tämä on itselleni se ykkönen.
• WeeGee-talon museot. (kotisivut) Nämä kyllä on Espoossa, mutta nyt kun länsimetro kulkee, niin suosittelen käymään. Löytyy leluja, taidetta, historiaa ja kelloja eli tämäkin sopii sekä aikuisporukoille että lapsiperheille.
• Lavaklubi (Kansallisteatterin alakerrassa / kotisivut). Jos jotain satunnaista kulttuuriaktiviteettia aikuisille kaipaa, niin Lavaklubi on siihen hyvä vaihtoehto. Ohjelmassa on kirjallisuutta, musiikkia, elokuva-aiheita, teemakeskusteluja ja muuta vastaavaa vähän illasta riippuen. Tuolla tulee käytyä ihan liian harvoin, mutta olen nyt yrittänyt merkata kalenteriin kiinnostavimpia.

LUONTO- JA PUUTARHAKOHTEET

• Haagan alppiruusupuisto. Kaupungin puutarhakohteista tämä on sieltä parhaasta päästä. Paras aika vierailuun kesäkuun alussa, kun pensaat kukkivat.
• Kasvitieteellinen puutarha (kotisivut. Vaikken usein käykään, niin Kaisaniemen puutarha on yksi suosikkinähtävyyksistäni. Ulkopuutarhaan on vapaa pääsy. Kasvihuoneisiin on pääsymaksu ja ne sopivat hyvin myös talvikohteeksi.
• Malminkartanonhuippu. Entinen ylijäämämaiden vastaanottopaikka, joka on maisemoitu ulkoilualueeksi. Hyvät näköalat kaupungin yli ja rappusissa saa hyvän kuntotreenin.
• Nuuksio. Luontoretkeilyä varten Nuuksio on omaan makuuni parempi kuin Sipoonkorpi.

KAHVILAT

• Café DaJa. (Kruununhaka / kotisivut / postaukseni) Tämä on yksi uusia suosikkejani sunnuntaiaamuille. Hintataso leivonnaisten osalta on vähän halvempi kuin monissa muissa paikoissa keskustan nurkilla. Leivonnaiset on saksalaistyyppisiä ja lisäksi tarjolla on aamiaista, joka on itselläni vielä testaamatta.
• Café TinTin Tango. (Töölö / kotisivut / postaukseni) Tärkein osa ruokatarjonnassa on aamiainen, josta on muutama erilainen vaihtoehto ja jota saa ostaa käytännössä koko päivän eikä vain johonkin tiettyyn kellonaikaan.
• Kakkugalleria. (useampi sijainti / kotisivut) Kaltaiselleni kakkujen ystävälle ihan superhyvä paikka. Saa ostettua yksittäisiä paloja tai sitten sen buffetin, jossa saa syödä niin paljon kuin jaksaa. Osa vaihtoehdoista on vegaanisia ja osa “jauhottomia” (gluteenittomia).
• Jädelino. (Sörnäinen / kotisivut / postaukseni) Italialaisen tyylin jäätelöbaari, jossa osa vaihtoehdoista on vegaanisia.
• Kulmakonditoria. (kotisivut) Näitä on Vantaalla, Keravalla ja Järvenpäässä. Parasta on jättikorvapuustit, mutta muiden leipomusten lisäksi on tarjolla myös lämmintä ruokaa.

MUUNLAISET AKTIVITEETIT

• Suomenlinna. Tämä nyt on jokaisella turistivinkkilistalla, mutta se on silti suosittelemisen arvoinen. Historia ja saaristo on yhdistelmänä hyvä myös talvella, lisäksi hengailupaikkana kesällä erityisen hyvä.
• Prison island. (kotisivut) Jos pakopelit kiinnostaa kokeilumielessä, niin tämä on kohtuuhintainen vaihtoehto. Itse kävin Flamingossa Vantaan puolella, mutta myös Salmisaaresta (Ruoholahdesta) löytyy.Tuolla oli useampi huone ratkaistavana ja oli tarkoitus käydä kaikissa eikä niillä ollut mitään yhtenäistä teemaa.
• Jooga tai muu kertamaksullinen liikunta.  Liikunta on aina hyvä vaihtoehto ja kivoimpia on just nää kertamaksulliset, ettei tarvitse ottaa kuukausimaksua tai mitään kurssia. Itse olen tykännyt käydä joogassa, tällä hetkellä käyn Shakta Joogakoulussa Kalasatamassa. Jumppia esimerkiksi Friskis & Svettiksellä on kivoja.

Sipoonkorven kansallispuisto

Sipoonkorven kansallispuisto on ollut käyntilistalla puoli ikuisuutta. Se on tosi lähellä sijainniltaan, mutta niin lähellä, etten ole saanut aikaiseksi mennä käymään. Tällä kertaa lähestyminen suoritettiin Sotungista, koska se oli helpointa. Kuusijärveltä joutuisi ilmeisesti kävelemään pidemmän matkan puiston puolelle ja Sipoostakin pääsisi, mutta sinne taas on sitten muuten hankalampi matka.

Käveltiin Storträsketille pari kilsaa ja samaa reittiä takaisin. Näitten viime aikojen sateitten jälkeen tuolla oli todella märkää. Muuten reitti oli suhteellisen helppo normaalille aikuiselle, mutta oli niin kuraista ja lätäköiden kiertäminen oli välillä vähän hankalaa. Samasta syystä ei lähdetty enää järveä kiertämään.

Tuonne tulee ehkä joskus lähdettyä uudestaan tsekkaamaan aluetta vähän tarkemmin. Mitään erikoissuosikkia paikasta ei kuitenkaan tullut. Ihan samanlaista sekametsää tuo tuntui pääasiassa olevan kuin mitä tässä Etelä-Suomessa on muutenkin paljon, oli vain vähän isompi. Luonnoltaan ei siis kiinnostavin mahdollinen, mutta tarjoaa silti ok puitteet luontoretkeilyyn.

Luontomatkailun “suorituslista”

Mulla on yksi tietty kaveri, jonka kanssa tulee harrastettua luontoretkeilyä. Kesä oli sen verran kiireinen, etten kerinnyt kaikista kesän kohteista kirjoittaa tänne blogiin; käytiin esim. Somerolla, Salossa ja Pukkilassa tsekkaamassa muutama mesta. Nyt kokosin listan suomalaisista luontokohteista, joissa haluaisin käydä.

1. Kaikki kansallispuistot. Tämä on pidempiaikaisempi projekti kiertää ne kaikki läpi. Toistaiseksi olen käynyt vain Etelä-Suomen kansallispuistoissa enkä niistäkään kaikissa. Täältä päin käymättä ovat esimerkiksi Päijänne, Repovesi, Teijo
   ja Puurijärvi-Isosuo.
2. Helsingin saaret. Vallisaari jäi tältä kesältä käymättä, mutta myös muista Helsingin saarista on useampi käymättä. Nämä on nyt aika kesäkohteita, mutta ehkä ensi vuonna sitten.
3. Evon retkeilyalue (Häme / luontoon.fi). Joskus piti löytää jotain suht helpon ajomatkan päässä olevia luontokohteita päiväretkeä varten ja löysin Evon. Tämä jäi sillä kertaa käymättä, mutta roikkuu edelleen listalla, kun samanlainen tarve tulee vielä jossain vaiheessa.
4. Iso Linnamäki (Porvoo / luontoon.fi). Porvooseen tulee varmaan mentyä päiväretkelle jossain välissä, niin sitä varten googlailin jo etukäteen kohteita ja löysin tämän. Kyseessä on vanha puisto, jossa on joskus kauan sitten ollut jotain puolustusrakenteita.
5. Svartholman merilinnoitus (Loviisa / luontoon.fi). “Itä-Uudenmaan Suomenlinna”. Historialliset kohteet kiinnostaa aina. Tämä on pelkästään kesäkohde (ei julkista veneyhteyttä talvella), niintänä vuonna ei enää kerkiä.
6. Kuusiston piispanlinna (Kaarina / luontoon.fi). Koska paikka löytyi luontoon.fi:stä, uskalsin listata sen luontokohteeksi. Somalaisia linnoja on tullut nähtyä useampi vuosien varrella, mutta tämä on aina jäänyt väliin jostain syystä.
7. Dagmarin puisto (Tammisaari / luontoon.fi). Merellinen puistoalue, joka on aika kesäkohde.
8. Tiedekeskus Pilke (Rovaniemi / nettisivut). Pilke on metsäpainotteinen tiedekeskus. Omasta viimeisimmästä Lapin-käynnistä on sen verran aikaa, ettei tuota tainnut vielä olla silloin. Metsäjutut kiinnostaa kuitenkin sisätiloissakin eli oli pakko lisätä listalle.
9. Lapin historialliset kohteet. Lapissa on vaikka mitä jännää: Utsjoen kirkkotuvat, Saksalaisten sotilaiden hautausmaa, Kolttien perinnetalo jne.
10. Kaikki pohjoisemman Suomen suoalueet. Suot ympäristönä miellyttää mun aisteja jostain syystä. Muutamassa paikassa on tullut käytyä täällä Etelä-Suomessa, mutta pohjoisemmassa olisi kiva käydä jossain. En nyt nimeä tähän erikseen yhtään, mutta Kainuussa, Oulun suunnalla ja Lapissa näytti olevan useampi vaihtoehto (saa suositella!).

Museo: Degerby Igor

Oman marttakerhoni vuosittainen kesäretki suuntautui elokuun lopussa Länsi-Uudellemaalle entiselle Neuvostoliiton Porkkalan vuokra-alueelle. Käytiin useammassa eri kohteessa ja yksi niistä oli sen verran helmi, että ansaitsee oman blogijuttunsa. Kyseessä on Degerbyssä Inkoossa Igor-museo, joka on keskittynyt juuri tähän vuokra-aikaan. (Aukioloajat yms. info täältä. Talvikaudella auki vain lauantaisin, kesällä enempi.)

Museossa on esillä kaikenlaista tavaraa ja kuvia, jotka kertovat vuokra-ajan historiasta. Niitä oli jaettu kahteen rakennukseen ja vaikka yhteispinta-ala olikin pieni, niin infotulva oli iso. Meillä oli opastus, niin ihan kaikkeen esillä olevaan ei kerennyt tutustua itse ja siksi tuonne pitää päästä joskus itsekin. Ilman opastustakin tuosta saa kyllä ihan riittävästi irti ja pienestä koosta huolimatta tuosta maksaa mielellään pääsymaksun (ei siis ole museokorttikohde).

Jos historia ja erityisesti lähihistoria kiinnostaa, niin todella hyvä kohde. Kuten jostain on jo ehkä voinut päätellä, niin itseäni kiinnostaa kaikki Neuvostoliitto-jutut, niin tämäkin museo oli mun uusi suosikki. Aion käydä tuolla joskus vielä uudestaan, varmaan tässä talven aikana.

Tukholman luonnontieteellinen museo

Kävin ensimmäistä kertaa Tukholman luonnontieteellisessä museossa (Naturhistoriska riksmuseet) ja meni kyllä heittämällä ykköseksi kaikista käymistäni museoista ikinä. Museo sijaitsee yliopiston lähellä ja sinne pääsee helposti punaisella metrolinjalla, kun jää Universitet-pysäkillä pois.

Omat osiot oli esimerkiksi ruotsalaiselle luonnolle, mineraaleille, paleontologialle, arktisille alueille ja vesistöjen elämälle. Näissä kaikissa oli perinteisten dioraamojen lisäksi myös interaktiivisia osia, useimmin videoiden ja tietokilpailujen tms. pelien muodossa. Lisäksi oli omina osioinaan esillä sitä pienempää vitriinitavaraa, jossa oli kaikkea eläimiin liittyvää erilaisin teemoin järjesteltynä. Arktiset alueet kiinnosti eniten, kun tällä kertaa oli mukana enempi valas- ja pingviinijuttuja kuin mitä viime aikoina on muissa osunut vastaan.

Muihin luonnontieteellisiin museoihin nähden poikkeuksellisesti näyttelyssä oli osioina myös ihminen eläinlajina ja ihmisen kehitys. Tähän mennessä vastaavaa ei ole osunut kohdalle vielä missään, yhdessäkään käymistäni paikoista ei ole huomioitu ihmisen biologiaa yhtään mitenkään. Elämän kehitykseen liittyviä juttuja on monessa paikassa, mutta täällä oli erikseen myös muinaisia ihmisiä. Ihminen eläinlajina oli myös suhteellisen interaktiivinen eli sieltä löytyi eniten kaikkia puuhastelujuttuja sellaisia kaipaaville. Itseäni nämä eivät kiinnostaneet, niin tuli vain käveltyä ne pikaiseen läpi – varsinkin kun noissa tuntui olevan liian paljon lapsia paikalla.

Vaihtuvana näyttelynä oli esillä jotain ilmastoon liittyviä juttuja, mutta inspiraatio ei enää riittänyt ja se tuli jätettyä väliin. Periaatteessa tuolla ei tule usealla käynnilläkään ihan heti tarve vaihtuville jutuille, koska talo on niin iso ja pelkässä perusnäyttelyssäkin on niin paljon katsottavaa.

Olen normaalisti pikainen museokävijä ja täällä meni siltikin kaksi tuntia, vaikka osa näyttelyistä tuli vain käveltyä läpi ja joku vaihtuva näyttely jäi kokonaan välistä. Jos se ei vielä tullut selväksi, niin todellakin suosittelen tätä käyntikohteeksi. Siis sekä lapsiperheille että aikuisporukoille, jos vähänkin kiinnostaa luontojutut. On pakko päästä uudestaan joskus, ehdottomasti!! Ja mikä parasta, koko lysti on ilmaista. Tännekään ei siis ole enää pääsymaksua, kun osa Ruotsin valtiollisista museoista on ollut ilmaisia viime vuodesta alkaen.

Tampereen kulttuuriraitit

Tampereella on joku mennyt joskus keksimään erään hyvän idean: kulttuuriraitit, joiden avulla voi tutustua kaupunginosiin, historiaan tai erilaisiin merkkihenkilöihin. Satunnaiselle turistille on helppo valita joku teemaraiteista keskustan nurkilla. Jos haluaa lähteä valloittamaan uusia alueita, kun keskustan nurkat on nähty jo, niin eri lähiöissä kulkevat reitit on hyvä idea. Osa niistä on tarkoitettu pyöräiltäviksi ja osa käveltäviksi. Jos itse asuisin tuolla päin, niin kävisin varmaan nämä kaikki läpi kotiseutumatkailumielessä.

Seuraavassa listauksessa kaikki tämänhetkiset kulttuuriraitit, jotka jaottelin itse teemojen mukaisesti tähän.

Kirjailijoita ja muita kirjajuttuja:

• Tiina-raitti kirjailija Anni Polvan lapsuudenmaisemissa
• Komisario Koskisen Tampere
• Väinö Linnan Tampere
• Lauri Viita -raitti
• Kalle Päätalo -raitti

Kulttuuria muussa muodossa:

• Wivi Lönn -raitti
• Kimmo Kaivanto – Elämä ja julkiset teokset Tampereella
• Tampereen likat – naisaiheisia julkisia veistoksia
• Pate Mustajärven Ikuri
• Juicen Tampere

Historiaa:

• Patruuna Wilhelm von Nottbeckin raitti (Finlaysonin historia)
• Hilma ja pumpulitehdas – Lasten Finlayson -raitti
• Kapinaraitti 1918

Kaupunginosia ja alueita:

• Epilä-raitti
• Hervanta-raitti
• Härmälän huvilarannikko -raitti
• Tampella avautuu -raitti
• Teollinen Tammela -raitti
• Pyöräillen Pispalasta Reuhariin
• Pyöräillen Pispalasta Mustavuoreen ja Lamminpäähän
• Pyöräillen Kissanmaalta Messukylään
• Kaukajärvi – Tampereen ensimmäinen lähiö
• Keskustori 360 º
• Hämeenkatu-raitti

Olen joskus vuosia sitten kiertänyt läpi tuon Wiwi Lönniin liittyvän arkkitehtuurikierroksen ja samalla kertaa taidettiin mennä joku toinen osittain (ei kykene muistamaan). Nyt viimeisimmällä käynnillä kierrettiin Väinö Linnaan liittyvä reitti läpi hautausmaata lukuunottamatta. Seuraaville kerroille jätin naispatsaat, Nottbeckin Finlaysonin ja Keskustorin ympäristön.

Paperiversioitakin on saatavissa jostain, mutta helpoimmalla saa pdf-tiedostot netistä. Tarkemmat tiedot ja ne pdf:t löytyy täältä.

Lenin-museo (Tampere)

Koska uskon jollain tasolla sosialismiin, niin Tampereen Lenin-museo on ollut käyntilistalla puoli ikuisuutta. Museo on perustettu jo vuonna 1946 ja sen näyttely on uusittu viime vuonna.

Museo on aika pieni eikä sisällä mitään vaihtuvaa näyttelyä, vain tämän yhden kokonaisuuden. Nimestään huolimatta tämä ei ollut mikään Leninin kulttipaikka, vaan sisältö oli ennemmin jonkunlainen katsaus Neuvostoliiton ja suomalaisen kommunismin historiaa. Näyttely oli ilmeisesti uusittu jossain määrin neutraalimpaan suuntaan eli että jossain vaiheessa esillä taisi olla enempi propagandamateriaalia. Tänne muuten raahattiin menneinä vuosina myös neukkuturisteja, ei ainakaan pitäisi olla liian kapitalistinen paikka… :D

Näyttely ei ollut mikään pelkkä ylistyslaulu kommunismille, vaan esillä oli monenlaista asiaa: Neuvostoliiton synty, työväenliike ja sota Suomessa, vankileirit, poliittiset vangit, sodanjälkeinen arki ja kaikkea muuta vastaavaa. Itse asiassa olisin kaivannut enempi kaikkea juuri Leniniin itseensä liittyvää juttua esille, toisaalta se arki Neuvostoliitossa olisi kiinnostanut enempikin. Eikä edes päässyt kuuntelemaan työväenlauluja!! Kokonaisuutena museo oli kuitenkin aika pieni. Tässä ei taida juurikaan mitään vaihtuvia osioita olla eli tällä samalla näyttelyllä mennään toistaiseksi. Uusintakäynnin arvoinen paikka silti ehdottomasti.

Tähän yhteyteen sopii linkata myös dosentti Jari Ehrnroothin kolumni suomalaisen Lenin-kultin häätämisestä. Ei sentään puhunut museosta mitään koko jutussa…. Mutta kommunismi ja leninismi kuuluvat suomalaiseen historiaan eikä niillä ole omasta mielestäni niin suurta jalansijaa täällä enää nykyaikana, että tarvisi alkaa erikseen kitkemään niitä pois. Museota suosittelen, jos naapurimaan historia tai yleisempi poliittinen historia kiinnostaa.