Category Archives: kotimaanmatkailu

Mustion linnan puutarha

IMG_0529_zpsoqrirmux

Sattumanvaraisen selailun ansiosta löysin joskus viime vuonna Retkipaikasta käyntikohteiden listalle Mustion linnan puutarhan. Alueella on pääsymaksullinen museo, hotelli ja kesäteatteri, mutta ne kaikki jäivät nyt väliin ja seuraavaa kertaa varten. Tällä kerralla kierreltiin vain puistossa, joka on siis kaikille avoin ja pääsymaksuton.

Toisaalta tämä hieno vanha puisto, toisaalta olisi vaatinut vähän enemmän kunnossapitoa. Joissakin paikoissa oli siis vuohenputkea ja voikukkaa enempi kuin muuta, varsinkin kukkapenkit olivat päässeet repsahtamaan. Muutamassa paikassa oli siis selvää, että siinä on joskus ollut jonkunlainen hoidettu kukkaistutus, mutta rikkaruohot olivat vallaneet alaa ja se särkee viherammattilaisen silmiä.

IMG_0552_zpsn4egwkhx

Historiallisena miljöönä puisto oli aika viehättävä kuitenkin pienistä puutteistaan huolimatta. Vanhoja puita oli paljon ja kivoja polkuja käveltäväksi. Patsaitakin oli paljon, niistä suurin osa antiikinaikaisten kopioita tai vastaavan tyylisiä aiheiltaan. Vaikutti, että tuo on kasvukauden ulkopuolellakin kiva paikka ja patsaiden katselu lisää tietty kiinnostavuutta silloin. Kaltaisellani kriittisellä katsojalla huomio kiinnittyy ehkä liikaakin niihin pieniin kasvillisuuden hoidon puutteisiin, mutta kokonaisuus oli kuitenkin todella miellyttävä. Ei siis jää viimeiseksi kerraksi tuolla, seuraavaa kertaa voisi yrittää ensi kesänä ja vaikka ottaa hotellista yösijan.

IMG_0531_zps5rdqk9nv

IMG_0542_zpsbdecnwhn

IMG_0530_zpsxyldcfz9

IMG_0563_zpskbpbcsoh

Raaseporin linna

raaseporin linna 3_zpssnw2q1mp

Olen käynyt Raaseporin linnassa muutamia kertoja aikaisemminkin, mutta viimeisestä kerrasta oli se parikymmentä vuotta aikaa. Nyt oli siis hyvä hetki käydä tsekkaamassa mikä meno siellä on nykyään.

Linna on rakennettu 1300-luvulla merenrantaan, mutta se hylättiin 1500-luvulla maankohoamisen ja tulipalon takia. Kolmensadan vuoden yksinäisyyden jälkeen se on osittain raunioitunut. Seinät on kyllä pystyssä vieläkin, mutta sisätiloista ei siis ole pahemmin mitään jäljellä ja niitten käyttötarkoitustakin on jouduttu arvailemaan. Restaurointeja entiseen asuun ei ole tehty eikä tehty sisätiloihin mitään näyttelyitä tai muuta sisustusta.

raaseporin linna 4_zpsacjpphuo

Tuo on siis aika pieni kooltaan eikä siellä ole periaatteessa samalla tavalla nähtävää kuin muissa Suomen linnoissa. Kuriositeettimielessä se on näkemisen arvoinen, muttei sellainen, jossa tekisi mieli vierailla joka vuosi. Linna on aika pimeä ja hankalakulkuinen, niin lasten ja vanhusten kanssa ei siis mikään paras kohde. Oli kyllä vaihtelun vuoksi kiva käydä tuollakin, mutta seuraava linnaretki suuntautuu taas jonnekin muualle.

Linna on avoinna vain kesäkaudella. Lisäinfoa tarjoaa luontoon.fi.

Mumin kaffe

Muumikahviloita on ilmestynyt Helsingissä Töölöön, Stockalle ja Kruununhakaan. Vanhana muumifanina oli pakko käydä testaamassa, valintana oli Töölössä sijaitseva.

mumin kaffe 3_zpsriae2qnz

Kahvilat on auki 9-19 joka päivä eli aika luksusta viikonloppuisin, varsinkin sunnuntaisin. Periaatteessa kyseessä oli lapsiystävällinen paikka, mutta hintataso varmaan rajaa osan kävijöistä pois. Toisaalta ulkomaiset turistit on toinen iso ryhmä, jotka muumikahviloihin saattaa haluta. Omasta näkökulmasta tuo ei ollut sellainen, että tekisi mieli ottaa se vakiokahvilaksi aikuisporukalla. Kertakäynti tyydytti uteliaisuuden, kun samantyyppisen ruokavalikoiman saa muualtakin ja muumit taisivat riittää ekstrakivaksi vain täksi yhdeksi kerraksi.

mumin kaffe 1_zps3onh6kkj

Kahvilassa näkyivät muumit sisustuksessa ja astioissa. Kaakaota ainakin sai muumi-brändättyä, niin olisikohan teetäkin sitten saanut… Hintataso oli siis aika kallis, esim. kakkupalat oli 7 euron luokkaa. Valitsin itse 3,5 euroa maksaneen korvapuustin ja neljän euron kaakaon.

Helsinki-risteily

IMG_0491_zpssnya3om9

Ostin keväällä Offerillasta Royal Linen Helsinki sightseeing -risteilyn, kun sain sen suht halvalla. Kävin sitten kesäkuun alussa todella kylmänä ja sadekuuroisena päivänä risteilemässä. Ainakin laivassa oli tilaa, siellä oli vain muutama sitkeä turisti lisäkseni. Just risteilyn ajan selvisin kuivana yläkannella, mutta tuuli oli sen verran kova, että välillä piti käydä sisällä.

IMG_0489_zpsyb3utrtx

Kyseessä oli ihan perusturistiristeily, joka liikkuu Helsingin edustalla: Kaivopuisto, Suomenlinna, Katajanokka ja muuta vastaavaa mahtui 1,5 tuntiin. Kesto oli omaan makuuni vähän liian pitkä, jos ei syö lounasta laivalla tai ole ensimmäistä kertaa Helsingissä. Jonkun vastaavan reitin olisi ehkä saanut mahtumaan tuntiinkin?

IMG_0481_zpsuw1ayg64

Ääniselostukset olivat suomeksi ja englanniksi, paperilla olisi ollut lisää kielivaihtoehtoja. Kaltaiselleni jo ennestään tietoiselle Helsinki-turistille ei tullut kovinkaan paljoa uutta tietoa mistään. Kertakokemuksena tämä oli kuitenkin ihan kiva, mutta juuri tälle risteilylle tuskin menen enää uudestaan. Olen käynyt vuosia sitten kerran jonkun toisen firman saaristoristeilyllä ja voisin ottaa jokakesäiseksi tavaksi käydä aina jollain uudenlaisella Helsinki-risteilyllä.

IMG_0467_zps973rnxzw

Laivalla olisi saanut jonkunlaista lounasruokaa myös muun syötävän lisäksi, mutta itse en edes katsonut ruokalistaa. Royal Line tekee myös jonkinlaisia illallisristeilyjä: toinen oli kieltolakiteemalla ja keisariteemainen suuntautui jonnekin Espoon suuntaan. Niitä harkitsin kokeilevani, mutta ehkä ensi kesänä sitten.

IMG_0475_zpsktrflat9

Kurjenrahkan kansallispuisto

kurjenrahka 5_zpsnlhhpaox

Kurjenrahkan kansallispuisto oli yksi näistä järkevän ajomatkan päässä olevista luontokohteista, joka oli vielä käymättä. Käytin toukokuun lopussa yhden arkivapaan siellä vierailuun. Se sijaitsee Turun suunnalla, mutta suurin osa taisi olla virallisesti Pöytyän alueella (taas näitä pikkukuntia joista kukaan ei ole kuullutkaan koskaan!). Pääosin se on suota, osittain metsäisempää ja osittain avoimempaa, mutta puistossa on myös järvi, jonka ympäri pääsisi kiertämään.

Reittejä oli tarjolla erimittaisia sekä lyhyempää että pidempää patikointia haluaville. Se oli tosi hyvä juttu, että oli monipuoliset vaihtoehdot. Välillähän näillä soilla vaihtoehtoja on huomattavasti vähemmän… Kokonaan liikkumisrajoitettua aluettakaan ei ollut kovin montaa. Reitit oli merkitty maastoon eri tavalla kuin mitä kartoissa, niin oltiin vähän hukassa mikä tai miten tuolla kannattaisi kiertää. Lintutornille menevä reittikin paljastui sitten suljetuksi, niin ei päästy sinne, vaikka se oli alkuperäinen suunnitelma.

kurjenrahka 8_zpsun4cp8tc

Viime aikojen luontoretkiin verrattuna oli ihan kummaa, kun tuolla oli enempi väkeä samaan aikaan: bussilastillinen lapsia ja muita retkeläisiä useampi porukka siihen lisäksi. Monessa luontokohteessa on tänä ja viime vuonna saanut kiertää aika rauhassa…. Oli kuitenkin kaunis kevätpäivä, niin ihmismäärä ei mikään ihme, mutta veikkaan tuon kyllä olevan suhteellisen suosittu paikka muutenkin.

Bussilla pääsisi melkko lähelle, mikä on aika luksusta. Virallinen telttailupaikkakin oli. Tuo oli sen verran kiva paikka, että tulee varmaan mentyä joku kerta uudestaan.

Luontoretkikohteita Etelä-Suomesta

Tänään vietetään yhtä Suomen juhlavuoden luonnonpäivistä teemalla “villiinny keväästä”. Sen kunniaksi esittelen muutaman kivan eteläsuomalaisen luontoretkikohteen, joista en ole aikaisemmin blogannut.

Puistovuori, Hanko

hanko puistovuori 3_zpslubaohqn

Tämä oli päiväretkellä yllättäen löydetty pieni ulkoilualue. Siellä on vanha kylpylävieraita varten tehty polku, joka kiertää metsässä ja kalliolla. Hauskoina yksityiskohtina reitin varrella on entinen lepo- ja tanssipaikka tasaisella kalliolla, sota-aikaisia rakennelmia ja hivenen piilossa oleva hiidenkirnu. Bonuksena vielä kiva näköala merelle vähän korkeammalta kuin viereinen ranta.

Lisää infoa ja kuvia: Retkipaikka.fi

Tullisaaren puisto, Helsinki

tullisaari 13_zps7tfpkpox

Kävin viime syyskuussa Laajasalossa Tullisaaren puistossa tutustumassa. Osa siitä on luonnonmetsän tyyppistä ja osa rakennettua puistoa. Halusin jakaa muutaman kuvan täällä, kun ulkoilupaikkana tuo oli todella hyvä, samoin historiallisena puistona.

Luin paikasta alun perin Bo Lönnqvistin kirjasta Kartanot ja rusthollit Helsingin seudulla (Schildts 2009). Siellä on sijainnut kartano, jolla on ollut useita omistajia. Yksi viimeisistä oli kauppaneuvos Henrik Borgström 1800-luvulla ja hänen jälkeläisensä lahjoittivat alueen Helsingin kaupungille puistoksi vuonna 1906. Kartanon päärakennus paloi vuonna 1958 ja sen paikka on merkitty puistoon kivillä. Puistossa on jäljellä huvila, joka rakennettiin 1800-luvun puolivälissä Borgströmin tyttärelle. Taloa kutsutaan nykyisin kuitenkin Aino Acktén huvilaksi, kun tämä asui siellä pari vuotta 1900-luvun alkupuolella.

Lisää infoa: Vihreätsylit.fi

Malminkartanonhuippu, Helsinki

IMG_2483_zpsmo7isbb7

Malminkartanonhuippu on Pohjois-Helsingissä sijaitseva kaupungin korkein kohta, toki keinotekoinen sellainen (mäki on rakennettu aikanaan ylijäämamaista). Sieltä on hyvät näköalat koko pääkaupunkiseudun yli. Ylös vie noin 400-askelmaiset raput ja monet käyvät siellä vetämässä kuntotreeniä. Myös maastopyöräilijät käyvät rinteissä ajelemassa ja talvella paikka on hyvä pulkkamäki. Tämä on yksi suosikki-lenkkeilypaikkani ja uutena vuonna tuo on yksi parhaista paikoista mennä katsomaan raketteja. Viereen pääsee bussilla ja autolla viereen, jos joku haluaa tulla vähän kauempaa.

Hattelmalanharju, Hämeenlinna

hattelmalanharju 1_zpso1jbabyr

Tämä on niitä paikkoja, joihin ei ole yleensä koskaan tullut pysähdyttyä, vaikka ohi on ajettu noin miljoona kertaa. Viime syksynä oli pakko sitten kerran pysähtyä…. Hattelmalanharju on luontokohde melko lähellä Hämeenlinnan keskustaa ja motarilta on erittäin lyhyt matka koukata tuonne ohikulkumatkalla. Siellä on näköalatasanne, josta näkee kaupungin keskustaan päin ja sitten luonnonsuojelualue, jossa kasvaa pähkinäpensaita ja muita lehtomaisia kasveja. Kuvassa paikka näyttää ehkä vähän ankealta pusikolta, mutta siellä meni kyllä selviä polkuja ja harjuympäristöön tutustuminen oli vaihtelun vuoksi kiinnostavaa.

Helsingin Eläinmuseo / Helsingfors Naturhistorisk museet

Huh, nyt kerkisin näpytellä muutaman postauksen vaihteeksi! Tällä kertaa juttu muutaman viikon takaisesta museokäynnistä, ensi viikolle laitan ainakin jonkun kirjajutun.

elaumlinmuseo 1_zpsmrlnbaag

Virallisesti museon nimi on Luonnontieteellinen keskusmuseo, johon kuuluu myös kasvitieteellinen puutarha, mutta kävin nyt vaan siellä eläinosastolla. Perinteisesti tämä on ollut yksi suosikkimuseoistani Helsingissä. Viime kerrasta oli kuitenkin ihan liikaa aikaa, niin nyt piti päästä käymään. Ei siis mitään hajua, että koska olen käynyt viimeksi, kai kuitenkin rempan jälkeen ja sekin loppui jo 2008….

Näyttelyssä oli seuraavia teemoja: maailman eläimiä, Suomen luonto, elämän synty (dinosauruksia yms.), talon historia ja vaihtuvana vähän ilmastonmuutosta (eli jääkausia!). Vaihtuva näyttely ei ollut toteutukseltaan niin hyvä kuin olisi voinut olla, mutta tärkeintä oli nähdä mammutit. Tällä kertaa en jaksanut innostua paleontologiaosastosta, vaan keskityin muuhun. Edellisen kerran jälkeen on tullut käytyä useammassa muussa luonnontieteellisessä museossa, niin pakostakin tuli vertailtua niihin ja kyllä tämä pärjää muille oikein hyvin. Tykkään siis edelleenkin! Museolla on ehkä vähän lapsimestan imago, mutta soveltuu siis oikein hyvin myös aikuisille.

Museo tuli viime vuonna museokorttilistalle, niin seuraavaa kertaa en enää odottele vuosia, vaan käyn uudestaan joskus pian. Kasvitieteellinenkin tuli juuri listalle, niin seuraavaksi rupean käymään myös siellä koko ajan.


elaumlinmuseo 3_zpsuab6qafk

Officielt museet heter Naturhistorisk centralmuseet, som består av “djurmuseet” och botaniska trädgården. Nu besökte jag bara djuravdelningen. Den här har varit en av mina favoritmuseer i Helsingfors, men det sista besöket var alltför länge sedan.

Nuvarande utställningar presnterar världens djur, finländsk natur, livets början (dinosaurier osv.), husets historia och som tillfällig utställning var klimatförändringen (istider!). Den tillfälliga utställningen var inte förverkligats så bra, men den viktigaste saken var att se mammuter. Jag orkade inte koncentrera till paleontologiavdelningen just nu, så kollade noggrannare allt annat. Efter den sista gången har jag besökt flera andra naturhistoriska museer och den här klarar bra i jämförelse med de andra. Jag tycker alltså fortfarande!

Detta är en bra plats för barnfamiljer, men jag kan rekommendera även för vuxna. Om man besöker Helsingfors, det här är alltså en av bästa museer i staden.

Café TinTin Tango

tin tin tango_zpsqbsyips6

Löysin joskus viime vuonna uusia kahvilavaihtoehtoja googlatessani töölöläisen TinTin Tangon, joka on kyllä periaatteessa aika klassikko, mutta silti mennyt itseltäni ohi.

Ykköstarjottava paikassa ovat erilaiset aamiaiset, joita on tarjolla koko päivän. Tämä on itsellenikin se ykkösasia enkä siksi ole tuolla koskaan mitään muuta syönyt, vaikka vaihtoehtojakin olisi. Lounasaikaan saisi keittoa tai salaattia, muuten on tarjolla perinteisiä kahvilajuttuja. Alkoholiakin saa ja kahvila on myöhään illalla auki eli tuonne voisi joskus mennä yksille.

Aamiaista on erihintaisia valmiita kokoonpanoja, joiden täsmälliseen sisältöön ei siis voi itse käytännössä vaikuttaa tai hakea lisää syötävää. Kuvassa on 10,60 euroa maksava Tango-aamiainen, joka on se yleisin valitsemani. Valikoimasta löytyy myös saman hintaluokan vähän erilainen kasvisversio, muut on halvempia ja vähän pienempiä. Ruoka ei ole siis mitenkään erikoista tai luksusta, mutta mä tykkään, koska jumitan normaalisti muutenkin mielelläni tutuissa vaihtoehdoissa. Ja parasta siis myös se, ettei tarvi olla mihinkään tiettyyn kellonaikaan paikalla, kun oman aamiaislautasensa saa mihin kellonaikaan vaan.

Hauskana yksityiskohtana sen verran, että ravintolassa soiva musiikki on tangoa ja vastaavaa vanhaa iskelmää. Taustamusiikki ei kuitenkaan onneksi ole liian lujalla, niin kuin joissakin muissa paikoissa tuppaa olemaan. Seinillä on Tintti-sarjakuvaan liittyviä tauluja eli siis jo kahvilan nimessä olevat molemmat elementit ovat nähtävissä ja kuultavissa.

Kirjamatkailua Suomessa

Popot pogoillen -Anna kyseli taannoin Twitterissä ja blogissaan erilaisista kirjamatka-jutuista. Jo blogini nimi tavallaan velvoittaa vastaamaan. (Nimi lähti alkujaan siitä, että pidän kirjoista ja matkailusta molemmista. Nyt ehkä houkuttelisi vaihtaa se joksikin muuksi.)

lentokentt2

Blogissa on näkynyt jo aika monta romaania, joissa on tavalla tai toisella hyvä matkafiilis eli kuvausta myös tapahtumaympäristöstä. Valitsin tähän viisi kappaletta sellaisia, joista en ole blogannut:

  1. Juhani Aho: Rautatie. Kirja kertoo 1800-luvun puolivälistä, kun Suomessa avattiin ensimmäinen junanrata. Maalaispariskunta kuulee ensin ihmejuttuja siitä ja sen jälkeen on pakko mennä testaamaan.
  2. Kjell Westö: Missä kuljimme kerran. En ole muita Westön romaaneja lukenut vielä, vaikka tästä tykkäsinkin paljon. Historiallisena romaanina tämä oli hyvä, ympäristönä 1900-luvun alun Helsinki.
  3. Pirkko Arhipan romaanit. Nämä on dekkareita, joissa monessa liikutaan Turun ja Naantalin seudulla. Satunnaiseen dekkarinälkään nämä ovat olleet hyviä, ei liian jänniä ja sopivan viihdyttäviä. Täytyy muistaa yrittää blogata jostain seuraavasta, muutama on vielä lukematta.
  4. Arto Paasilinna: Herranen aika. Paasilinnalla on itse asiassa useampi kirja, joissa retkeillään pitkin ja poikin. Tässä valitsemassani liikutaan Helsingissä. Kirjan ideana on yllättäen kuolleen miehen uusi elämä henkiolentona maan päällä.
  5. Anni Blomqvist: Myrskyluodon Maija -sarja. Kirjat sijoittuvat kirjailijan kotiseudulle Ahvenanmaalle. Suomalaisen saariston kuvauksena nämä on ihan ykkösiä ja tekisi joskus mieli lähteä käymään tuonne keskelle merta. Helsinkiin on tulossa teatteriversio ensi syksynä, yhtään en ole aikaisemmin nähnyt.

hiekkamuumit_zpsaa58634e

Seuraavaksi sitten viisi oikeaa matkakohdetta kirjanystävälle Suomesta:

  1. Lauri Viita -museo. (Tampere / kotisivut) Täällä en ole vielä koskaan käynyt enkä Lauri Viitaakaan lukenut, mutta molemmat ovat olleet listalla jo puoli ikuisuutta. Perinteisesti nämä vanhat kotimuseot ovat kuitenkin olleet omasta mielestäni kiinnostavia riippumatta siitä, kuka siellä on asunut.
  2. Juhani Ahon museo. (Iisalmi / kotisivut) Juhani Aho on yksi suomalaisista suosikki-klassikkokirjailijoistani. Siksi tämä roikkuu omalla listallani.
  3. Muumimuseo. (Tampere / kotisivut) Ennen Tampereella oli Muumilaakso kirjaston alakerrassa, mutta nyt se on suljettu ja kesäkuussa ollaan avaamassa uusi Muumimuseo Tampere-taloon. Käsitin, että tässä on kuitenkin suuri osa samaa tavaraa, mitä oli esillä jo vanhassa paikassa.
  4. Tove Jansson -kävely. (Helsinki / linkki) Tästä oli toinenkin versio, mutta sitä ei enää saa lukea maksuttomasti. Siksi linkkaan vain tuohon Tove Jansson -seuran tekemään Pikku Toven koulumatkaan.
  5. Tampereen kulttuuriraitit. (linkki) Osa ei ole kirjallisista aiheista, mutta eri kirjoihin ja kirjailijoihin liittyviä on useita: Tiina-sarja, Väinö Linna, Juice Leskinen jne. Olen itse kiertänyt läpi aikanaan Juicen ja arkkitehtuurikierroksen, mutta noi toiset on ikuisella suunnitelmalistalla. Hauska tapa tutustua kaupunkiin ja historiaan. (Nyt kyllä pitää ladata/printata joku talteen, että on seuraavalle kerralle ohjelmaa.)

Tykkään muumeista, niin molemmat kuvat aiheeseen liittyen; eka lentokentällä ja toka Porvoossa, kumpikin muutama vuosi sitten.

Luontoretki: Suurisuo (Janakkala)

suurisuo 5_zpsejwartvr

Tämä oli taas näitä satunnaisia nettibongauksia: kaivelin vaan jostain jonkun uuden luontoretkikohteen. Suurisuo on Janakkalassa Hämeessä sijaitseva Natura-alue, joka on nimensä mukaisesti suota ja sitäkin löytyi useampaa erilaista.

Alueella kulki luontopolku pitkospuita pitkin. Rastien tietoja ei paikan päällä ollut, vaan niihin liittyvät tekstit piti lukea netistä puhelimella tai printatakin olisi voinut, jos olisi etukäteen tajunnut. Lintutorni oli vähän sivussa polulta ja kiivettiin sinnekin, mutta eipä sieltä nyt ihan hirveästi minnekään näkynyt. Kävelymatkaa oli joku 2-3 km, meiltä siihen meni noin 1,5 tuntia. Viime vuosina olen tykännyt eniten juuri näistä suoalueista, niin tämä oli just kiva paikka – varsinkin kun alue oli tosi monipuolinen. Lintujen osalta oli aika hiljainen paikka, kun on kumminkin ollut sen verran kylmää vielä ja kasvien osalta on vähän aikaista.

suurisuo 7_zps5mv3quok

Tämä ei sitten sovellu lastenvaunujen tms. kanssa liikkuville, lisäksi pitkospuilla saattaa olla vettä enempikin tiettyinä vuodenaikoina. Sijainniltaan tämä oli myös hivenen hankalassa paikassa ja piti olla tarkkana, että löydettiin perille (= oikea liittymä motarilta ja oikea sivutie varsinaiselta tieltä). Autolla pitää käytännössä mennä, kun bussiyhteydet ei tuolla ole kovin hyvät. Luontopolun rastien tiedot ja lähestymisohjeet löytyy täältä.

Löysin Facebookista Luontohaaste-sivun, josta tulee oma uusi projektini seurata juttuja. Tämän viikon haaste oli päiväretki jossain uudessa luontokohteessa ja tämä oli suorituksena.