Kävin Kuopiossa tutustumassa Ortodoksiseen kirkkomuseoon Riisaan. Olen itse siis virallisesti ihan normaali luterilainen, mutta kirkkotaide kiinnostaa aina. Tuolla töissä oleva Henna antoi miniopastuksen näyttelyihin (kiitos vielä!), tuollainen henkilökohtainen opastus oli kiva lisä käyntiin.
Näyttelyssä käsiteltiin muun muassa seuraavia teemoja: alkukirkon aika satoja vuosia sitten, keisarilliset lahjoitukset kirkolle, kirkkotekstiilit, sodanjälkeinen ortodoksisuus Suomen puolella, Karjalan luostarit ja tavalliset kirkkorakennukset. Nyt tilapäisesti oli esillä myös Eeva Zittingin maalaamia ikoneja, jotka edustivat myös muita kuin pelkkiä ortodoksisia pyhimyksiä. Kokonaisuus ei siis ollut mikään pelkkä ikoninäyttely, vaan esillä oli monenlaista muutakin, kuten ehtoollistarvikkeita ja kirkkotekstiilejä. Esineistö on osittain peräisin Valamon luostarin aikanaan keräämästä “muinaismuistokokoelmasta”, osa on Karjalasta sodan aikana evakuoitua tavaraa ja osa sitten saatu tai hankittu muualta ihan nykyaikana. Kuvassa näkyy, että ikonostaasi, jonka taakse alttarit yms. piilotetaan, oli museossa osittain lasia eikä ikonien peitossa kuten kirkoissa yleensä. Täällä sen takana olevia juttuja pääsi siis kurkkaamaan ja se oli aika mielenkiintoista tällaiselle ei-ortodoksille. Plussana museossa oli myös se, että siellä oli soimassa myös kirkkomusiikkia joissakin kohdissa, että sai samalla tutustuttua myös äänimaailmaan. Koko tilassa ei siis ollut sama musiikki ja volyymit oli aika hiljaiset, niin se ei ollut häiritsevääkään.
Sisältö oli aika monipuolinen ja tässä oli hyvin valittu esille sekä niitä ikoneita että muunlaista kirkon arkeen kuuluvaa tavaraa. Tuntui, että kaikki jutut kiinnosti yhtä paljon ja jäi tosi hyvä fiilis koko näyttelystä. Jokaisesta osiosta oli erikseen infopaketti, jossa selitettiin, mistä on kyse. Ortodoksista kirkkoa tuntematonkin pysyy siis hyvin kärryillä, vaikka kirkkotaidetta ei tarvi sinänsä ymmärtää samalla tavalla kuin “tavallista taidetta”. Esinelistat löytyi erikseen monella eri kielellä ja tavallaan se oli ihan hyvä, että niitä sai sitten tutkailla itse jos halusi eikä tullut sitä infotulvaa, kun ne ei olleet esillä. Tämä siis sopii hyvin sellaisellekin ihmiselle, jolla ei ole mitään ennakkotietoja aiheesta, mutta luulisin kuitenkin, että on tämä kirkkokuntaan kuuluvillekin antoisa paikka.
Viimeisimmässä kuvassa näkyvän ovena käytetyn ikonin tarinan voi lukea Hurmioitunut-blogista täältä.
Aikoinaan, jo ennen museon uudistusta ja nimen vaihtoa, vieraillessani paikalla, esitin omana näkemyksenäni, että näyttelyesineitten merkitys avautuisi kävijälle paremmin, jos esineet olisi järjestelty kuten ne kirkossa olisivat. Ilmeisesti tämä on jossain määrin toteutunut uusitussa museossa.
Siellä oli aikaisemmin esillä mm. miniatyyrimaalauksia, joitten merkitys jäi minulle täysin aukenematta. En käsittänyt olivatko ne pyhiä esineitä ja jos olivat, missä niitä kirkossa pidettiin esillä. Kuulostaa hyvältä, että myös äänimaisema on otettu mukaan kirkkotaiteen esittelyyn, sillä sen osuushan on tärkeä.
Kuten jo aiemmin huomautin, ainakin osa museon esineistöstä on venäläisten kävijöitten Valamon luostarille lahjoittamia. On ymmärrettävää, että näitä esineitä mahdollisuuksien mukaan evakuoitiin Suomen puolelle sota-aikana, mutta nykyään vanhan Valamon luostari on jälleen luostarikäytössä ja toivon, että edes osa esineistä voitaisiin joskus palauttaa siihen ympäristöön, johon ne alkuaan on lahjoitettu. Saattaa tuntua suurelta uhraukselta, mutta goodwill-vaikutus voisi olla melkoinen.
LikeLike
Osa esineistä oli tosiaan niin kuin kirkossa – ei kuitenkaan kaikki, koska ikoneitakin oli sen verran paljon esillä. Toisaalta näidenkin tavaroiden museointi on tärkeää niitten kulttuurihistoriallisen arvon takia, toisaalta taas uskonnollisesta näkökulmasta osa varmaan haluttaisiin takaisin käyttöön. Kai sitä kuitenkin aika pitkään odotettiin, että jos vaikka päästäisiin takaisin Karjalaan ja siinä yhteydessä tavarat olisivat palautuneet sinne. Nykyään nämä on kuitenkin selvästi kaksi eri luostaria eikä se ole ihan niin itsestäänselvää, kenelle kaikki kuuluu. Tosin Suomen Valamo taitaa olla enemmän varoissaan kuin Venäjän (pelkkä arvaus), niin siinäkin mielessä Venäjällä voisi olla käyttöä näille. Hankala juttu kuitenkin, oma kommenttini on vaan pelkkää spekulaatiota ortodoksikuplan ulkopuolelta.
LikeLike