Kirja: Amorin kiehkurat / Bok: Ödesgudinnan på Salong d’amour

Anna Jansson: Amorin kiehkurat
(luettu ruotsiksi)

Anna Jansson on jäänyt tähän asti väliin aikuistenkirjojensa osalta, koska olen ihan varma, että ne dekkarit on mulle liian jänniä. Kirja oli satunnainen löytö Kierrätyskeskuksesta, jossa on aina yllättävän hyvä valikoima myös ruotsinkielistä kirjallisuutta. Tämähän ei ole dekkari, niin Jansson sai uuden mahdollisuuden.

Päähenkilö Angelikalla on oma kampaamo, jossa hän ratkoo samalla asiakkaidensa rakkaushuolia. Hänellä on huolia myös omassa elämässä sekä rakkauden osalta että muutenkin. Seassa on pientä mysteerinpoikastakin, ettei ole pelkkää romantiikkaa. Tapahtumat sijoittuvat lähinnä Visbyn kaupunkiin, mutta jonkin verran myös muualle Gotlantiin. Saari taitaa olla muutenkin aika yleinen tapahtumapaikka Janssonin kirjoissa.

Tämä oli kyllä periaatteessa sellaisia kirjoja, joista olisin voinut pitääkin, mutta nyt ei jostain syystä käynyt niin. Kirja oli monta viikkoa kesken eikä oikein jaksanut oikein inspiroida, päällimmäiseksi jäi fiilis tylsyyydestä. Mukana oli liikaa kaikkea erilaista eikä tarina vienyt missään vaiheessa mukanaan.

---

Anna Jansson: Ödesgudinnan på Salong d’amour
(Norstedts 2014)

Jag har inte läst tidigare vuxenböcker av Anna Jansson, eftersom jag är helt säkert att de där deckare är för spännande för mig. Den här hittade jag från Återvinningscentralen som har ganska bra sortiment av böcker på svenska (inte så vanligt i Finland). Den här är alltså ingen deckare, så Jansson fick en ny möjlighet.

Huvudpersonen Angelika har en egen frisörsalong där hon löser samtidigt kärleksbekymmer som kunder råkar ha. Hon har också egna bekymmer med kärlek och livet annars. Det finns även några små mysterier med, att boken är inte bara romantik. Händelserna har placerats i Visby, tidvis också annanstans i Gotland. Ön verkar att vara ganska vanlig plats i Janssons böcker. 

I princip tycker jag om liknande böcker, men den här tyckte jag inte så mycket. Läsningen var på gång flera veckor och kändes inte inspirerande, den första känslan var oftast tråkigheten. Det fanns för mycket allt med i handlingen och jag kände inte mig lässugen. 

Den finlandssvenska läsutmaningen: En bok från ett antikvariat.

Kirja: Aamu meren rannalla / Bok: En morgon vid havet

Taitaa olla tämän blogin ensimmäinen runokirja esittelyssä nyt (en oikein ole runoihminen, vaikka sitkeästi yritän). Den finlandssvenska läsutmaningenin takia piti tarttua uudehkoihin runoihin ja helpoin valinta oli hakea joku lukematta jääneistä Claes Anderssonin kirjoista. Valintani oli kokoelma Aamu meren rannalla ruotsinkielisenä versiona En morgon vid havet (Schildts & Söderströms 2015).

Luin kirjan aika nopeasti enkä jäänyt pohtimaan tekstejä sen tarkemmin. Hyvä fiilis tästä jäi silti. Anderssonin runot on periaatteessa runoutta sieltä helpommasta päästä ja olen lukenut niitä useamman kirjan verran. En siltikään osaa kirjoittaa mitään järkevää tai analysoida lukemaani. Elina osasi, niin sieltä voi käydä lukemassa tarkemmin.

---

Jag har inte skrivit här om dikter, eftersom jag inte är en diktmänniska fast jag försöker vara en. Uppgiften för mai i den finlandssvenska läsutmaningen var att läsa någon nyare diktsamling och det lättaste alternativet var att läsa Claes Andersson. Jag valde samlingen En morgon vid havet (Schildts & Söderströms 2015) som jag inte har läst tidigare.

Jag läste boken ganska snabbt och började inte fundera texter noggrannare, men boken kändes ändå bra. Anderssons dikter är i princip ganska lätt lyrik och jag har läst flera av hans samlingar. Ändå kan jag inte analysera vad jag läst och skriva mera.

Helsingin Eläinmuseo / Helsingfors Naturhistorisk museet

Huh, nyt kerkisin näpytellä muutaman postauksen vaihteeksi! Tällä kertaa juttu muutaman viikon takaisesta museokäynnistä, ensi viikolle laitan ainakin jonkun kirjajutun.

Virallisesti museon nimi on Luonnontieteellinen keskusmuseo, johon kuuluu myös kasvitieteellinen puutarha, mutta kävin nyt vaan siellä eläinosastolla. Perinteisesti tämä on ollut yksi suosikkimuseoistani Helsingissä. Viime kerrasta oli kuitenkin ihan liikaa aikaa, niin nyt piti päästä käymään. Ei siis mitään hajua, että koska olen käynyt viimeksi, kai kuitenkin rempan jälkeen ja sekin loppui jo 2008….

Näyttelyssä oli seuraavia teemoja: maailman eläimiä, Suomen luonto, elämän synty (dinosauruksia yms.), talon historia ja vaihtuvana vähän ilmastonmuutosta (eli jääkausia!). Vaihtuva näyttely ei ollut toteutukseltaan niin hyvä kuin olisi voinut olla, mutta tärkeintä oli nähdä mammutit. Tällä kertaa en jaksanut innostua paleontologiaosastosta, vaan keskityin muuhun. Edellisen kerran jälkeen on tullut käytyä useammassa muussa luonnontieteellisessä museossa, niin pakostakin tuli vertailtua niihin ja kyllä tämä pärjää muille oikein hyvin. Tykkään siis edelleenkin! Museolla on ehkä vähän lapsimestan imago, mutta soveltuu siis oikein hyvin myös aikuisille.

Museo tuli viime vuonna museokorttilistalle, niin seuraavaa kertaa en enää odottele vuosia, vaan käyn uudestaan joskus pian. Kasvitieteellinenkin tuli juuri listalle, niin seuraavaksi rupean käymään myös siellä koko ajan.

---

Officielt museet heter Naturhistorisk centralmuseet, som består av “djurmuseet” och botaniska trädgården. Nu besökte jag bara djuravdelningen. Den här har varit en av mina favoritmuseer i Helsingfors, men det sista besöket var alltför länge sedan.

Nuvarande utställningar presnterar världens djur, finländsk natur, livets början (dinosaurier osv.), husets historia och som tillfällig utställning var klimatförändringen (istider!). Den tillfälliga utställningen var inte förverkligats så bra, men den viktigaste saken var att se mammuter. Jag orkade inte koncentrera till paleontologiavdelningen just nu, så kollade noggrannare allt annat. Efter den sista gången har jag besökt flera andra naturhistoriska museer och den här klarar bra i jämförelse med de andra. Jag tycker alltså fortfarande!

Detta är en bra plats för barnfamiljer, men jag kan rekommendera även för vuxna. Om man besöker Helsingfors, det här är alltså en av bästa museer i staden.

Kesäkirja / Sommarboken

Tove Jansson: Kesäkirja
(luettu ruotsiksi)

Nyt on tosiaan ollut kiireitä töissä, niin lukeminen ja bloggaaminen ei ole ihan niin aktiivista kuin parhaimmillaan. Tartuin Kesäkirjaan pitkästä aikaa, lähestyvän kesän lisäksi kimmokkeena toimivat lukuhaasteet. Kirjassa kurkistetaan Sophian, isän ja isoäidin elämään kesäisessä saaristossa. Luvut ovat lyhyitä erillisiä kertomuksia ja tämän voikin periaatteessa nähdä myös novellikokoelmana. Tämä oli tosi rauhoittavaa hyvän mielen luettavaa ja erittäin hyvä valinta kesäkirjaksi. (Kuvassa myös yksi suosikki-muumimukeistani!)

---

Tove Jansson: Sommarboken
(Schildts & Söderströms 2014)

Jag har haft bråttom i arbete, så jag inte har hunnit läsa och blogga så aktivt som vanligt. Det är länge sedan när jag läste Sommarboken sist. Sommaren är här snart och jag behövde en bok för två läsutmaningarna, så nu var det dags för läsa boken igen.  Här följer man Sophias, fars och farmors liv i den somriga skärgården. Kapitel är korta och fristående, så man kan även räkna denna som en novellsamling.  Boken var lugnande och en bra feelgood-roman och en bra val för sommarläsning. (I bilden finns det även en av mina favoritmuminmuggar!)

Den finlandssvenska läsutmaningen: En inhemsk klassiker med bokstaven A i titeln eller i författarens namn
Kaosutmaning 2017: En somrig bok

Tukholman kiinnostavat puutarhakohteet

Tukholmassa(kin) on useita kiinnostavia puistoja ja puutarhoja. Kokosin tähän listaa siitä, mitkä itseäni kiinnostavat:

• Centralbadet, Norrmalm. Kylpylän yhteydessä oleva pieni puutarha.
• Humlegården, Östermalm. Puisto, jossa on isoja kukkaistutuksia ja monia erilaisia puulajeja.
• Tessinparken, Gärdet. Puisto on ollut olemassa jo useampia vuosikymmeniä ja näkemisen arvoinen se taitaa olla lähinnä tuhansien ruusujen takia, jotka sinne istutettiin 2010.
• Waldemarsudde, Djurgården. Entinen kuninkaallisen linnan puutarha, jossa on myös patsaita.
• Maraboupark, Sundbyberg. Täällä se ykköspointti on käsittääkseni alppiruusut eli silloin paras vierailuaika on kesäkuun alussa.
• Skärholmens perennpark, Skärholmen. Vuonna 2011 valmistunut puisto, jossa on useita erilaisia lajeja monivuotisia kukkia.
• Waldemarsudde, Djurgården. Linnan puutarha, jossa on myös patsaita eli osittain hyvä talvikohde.
• Millesgården, Lidingö. Tänne on istutettu pioneja ja myös täällä on patsaita nähtävillä.

Näissä olen käynyt jo ja suosittelen:

• Kungsträdgården, City. Täällä olen käynyt joskus ennen blogiaikaa. Suht keskeisellä paikalla oleva puisto, jossa on kukkaistutusten lisäksi myös kirsikkapuita.
• Skogskyrkogården eli Unesco-listalla oleva hautausmaa. Olen käynyt tuolla vain loppuvuodesta eli joskus meinaan käydä kesällä. (oma postaukseni)
• Bergianska trädgården, Brunnsviken. Tämä on periaatteessa se Tukholman kasvitieteellinen puutarha. Ulkopuutarhaan on vapaa sisäänpääsy, kaksi kasvihuonetta ovat molemmat maksullisia. Kasvihuoneiden takia myös hyvä talvikohde. (oma postaukseni)

Luin viime keväänä Hasse Westerin kirjaa Stockholms gröna rum (Norstedts 2013). Siinä esitellään useita puistoja ja puutarhoja Tukholmassa. Mukana oli yksityisiä puutarhoja, julkisia puistoja ja historiallisia linnojen puutarhoja. Monista paikoista oli myös kasvilistat eli mitä kaikkea missäkin oli – tästä iso plussa.

Rekommenderar boken Stockholms gröna rum. Jag bläddrade den och hittade därifrån flera intressanta trädgårdar och parker i Stockholm. På övre listan är de platser som jag vill besöka och på nedre är de som är redan bekanta för mig.

Bok: Bröllopsresa

Kuukauden ruotsinkielinen kirja – tätä ei ole suomennettu ollenkaan, niin en käännä tekstiä suomeksi.

Patrick Modiano: Bröllopsresa
(Albert Bonniers Förlag 2014 / översättning: Katja Waldén)

Läsutmaningen hade ett punkt för en levande nobelpristagare och jag försökte hitta någon kort bok, som har reseteman. Bröllopsresa var den första som träffade de här.

Huvudpersonen Jean har hört att en kvinna har gjort självmord och det kommer fram att han har träffat henne länge sedan. Han reser till Paris och försöker ta reda på hurdant kvinnans liv och parförhållande har varit.

Texten på bakpärmen gav en annorlunda utttryck om boken, så handlingen var inte så intressant som jag trodde. Det var alltså trevligare läsa boken som en beskrivning om Paris och inte som en allvarligare relationsroman. Kanske var det ändå bra att den här var en kortroman…. Modiano har skrivit ganska många kortromaner, så jag tror att den här var inte den sista som jäg läser.

Den finlandssvenska läsutmaningen: En levande nobelpristagare
Kaosutmaningen 2017: En bok på under 150 sidor

Kirja: Katriina / Bok: Katrina

Sally Salminen: Katriina
(luettu ruotsiksi)

Katriina on ahvenanmaalaisen Sally Salmisen esikoisteos vuodelta 1936. Salminen on nyky-yleisölle suhteellisen tuntematon ja muista teoksista ei ole otettu uusintapainoksia ikuisuuksiin (suomeksi ei taida olla Katriinastakaan ihan äskettäin). Kirjablogeissakaan ei pahemmin ole juttuja näkynyt.

Alun perin löysin kirjan sukulaistädin kirjahyllystä mökillä ja luin sen tylsyyksissäni. Se olikin sitten yksi lukioaikaisia ykkössuosikkejani ja kirjoitin siitä loistavan esseen. Nyt halusin lukea kirjan vuosien tauon jälkeen ja luin sen alkukielellä ruotsiksi.

Päähenkilö Katriina lähtee nuorena Pohjanmaalta naimisiin Ahvenanmaalle. Koska hänen miehensä on merimies ja paljon poissa kotoa, hän joutuu olemaan paljon yksin ja on hivenen hankalaa sopeutua kyläläisten joukkoon. Kirja kertoo arjesta saaristossa: lapsista, merestä, elämästä yksin.

Tykkään kirjasta vieläkin, vaikkei se tuntunutkaan enää niin vaikuttavalta kuin aikaisemmin. Tästä tulee vahvimpana läpi se elämän rankkuus ja yksinäisyys. Tässä on muuten samaa tyyliä kuin Myrskyluodon Maijassa, mutta tästä pidin enemmän.

---

Sally Salminen: Katrina
(Schildts 2010 / omslag: Anders Carpelan)

Katrina är den första boken av åländsk Sally Salminen och kom ut år 1936. Salminen är nuförtiden ganska okänd och det har inte kommit ut nya upplagor av hennes andra böcker. Jag har inte hittat många inlägg i bokbloggar heller. 

Ursprungligen hittade jag boken från min mosters bokhylla på vår sommarstuga och läste den då när jag hade ingenting annat att läsa. Den blev en av mina favoriter under hela gymnasietiden och jag skrev även en lysande essä i skolan. Nu ville jag läsa boken igen efter femton år och läste den första gången på svenska.

Huvudpersonen Katrina är ung och när hon gifter sig, måste hån åka från Österbotten till Åland. Eftersom hans man är en sjöman, måste hon vara mycket ensamt och det är litet svårt att vänja sig till livet i byn. Boken berättar om livet i skärgården: om barn, havet och ensamhet. 

Jag tycker om boken fortfarande fast den kändes inte så effektfull än tidigare. De känslor som kommer mest fram är svårigheten av livet och ensamheten. Stilen och teman liknar Stormkärs Maja, men jag tycker att den här var ännu bättre.

Asterix Alpeilla / Asterix i Alperna

Nyt ei kerkiä parempaa kuin pienen pikapostauksen…. Luin ruotsinkielisenä albumin Asterix Alpeilla, jossa sattui olemaan vahingossa blogiin sopiva matkateema. Yksi roomalaisista tarvitsee lääkäriä ja Akvavitix lähtee sinne avuksi. Asterix ja Obelix lähtevät mukaan, mutta heidän pitää lähteä sitten vielä noutamaan Alpeilta erästä tiettyä kukkaa. Vaihtelun vuoksi oli itse asiassa aika kivaa lukea muutakin kuin Aku Ankkaa, täytyy ottaa projektiksi lukea kaikki Asterixit järjestyksessä läpi.

---

Nu hinner jag inte skriva mera än bara en liten snabb inlägg…. Jag läste seriealbumet Asterix i Alperna (Goscinny & Uderzo, Hemmets Journal 1984) och där var på sätt och vis en resetema (bra för bloggen!). En av romare behöver läkare och ingen annan som Miraculix duger. Asterix och Obelix åker med och senare de måste hämta en särskild blomma från Alperna. För omväxlingens skull var det trevligt att läsa nånting annat än Kalle Anka (som är alltså min favorit) och nu måste jag ta alla Asterix-album som projekt. 

Kaosutmaning 2017 – 15. Ett seriealbum

Elokuva / Film: Vaiana

Vaiana (Yhdysvalloissa Moana) on Disneyn uusin animaatioelokuva. Se sijoittuu Tyynenmeren saarille Oseaniaan. Päällikön tytär Vaiana kaipaa kovasti merelle, vaikka se on kiellettyä. Hän saa tehtäväkseen pelastaa saarensa ja apuna on vastentahtoisesti puolijumala Maui.

En muista, että olisin nähnyt Mulanin (1998) jälkeen ilmestyneistä Disneyn prinsessaelokuvia yhtäkään, niin sikäli tämä oli kivaa vaihtelua. Visuaalisesti elokuva oli tosi hieno ja mukana oli useita hienoja mereen liittyviä kohtauksia (kuten oli jo viimevuotisessa Doria etsimässä -elokuvassakin). Oseania oli kiva valinta tapahtumaympäristöksi, koska sinne sijoittuvia elokuvia ei ole liian kanssa tarjolla (dubataankohan tämä muuten jollekin paikallisista kielistä?).

Maui oli muuten hirveän ärsyttävä hahmo, kun se oli niin täynnä itseään suurimman osan ajasta. Eläinapureista kukko Heihei oli ekaksi hauska, mutta sitten en enää jaksanut nauraa sille (takanani istuneet tytöt taas jaksoivat loppuun asti). Söpöä possua olisin nähnyt ehkä enemmänkin mukana, mutta realistisesti ajatellen se ei olisi ehkä selvinnyt merimatkasta.

Joka tapauksessa suosittelen tätä myös aikuisille! Ihan tapahtumaympäristön ja visuaalisuutensa takia kannattaa katsoa, mutta lisäksi tämä sopii kaikille vahvoista ja itsenäisistä prinsessoista pitäville.

---

Vaiana (Moana i USA) är den nyaste filmen av Disney, som placerar sig på öarna på Stilla havet. Chefens dotter Vaiana längtar att segla till havet fast det är förbjudet. Hon får ett uppdrag: hon måste rädda sin ö med hjälp av halvguden Maui, som gör det ganska motvilligt. 

Jag tror att jag har sett ingen av Disneys princessfilmer efter Mulan (1998), så den här var en trevlig omväxling för mig. Filmen var visuellt mycket fin, speciellt många scen på havet var fina (liksom i Hitta Doris i fjol). Oceanien var en bra val som omgivningen, eftersom det finns inte så många filmer som placerar sig dit. Jag undrar om de ska dubba filmen till någon av de lokala språk….

Maui var tidvis ganska irriterande, eftersom han var så självisk och självsäker. Tuppen Heihei var först rolig, men sedan även den blev så irriterande att jag orkade inte skratta. Grisen var ganska söt, men den fick inte vara med så mycket som tuppen (om man tänker realistiskt, den skulle inte ha klarat resan).

Jag rekommenderar filmen även för vuxna. Omgivningen och visualisk stil var så bra, men filmen passar även för dem som gillar starka och självständiga prinsessor.

Uunisaari / Ugnsholmen

Mä en näitä kuvapostauksia yleensä harrasta, mutta tällä kertaa halusin jakaa muutaman kuvan parin viikon takaa Uunisaaresta Helsingistä. Kiva paikka näin talvellakin, mutta erityisesti kesäretkikohteena loistava! Talvisin sinne pääsee siltaa pitkin, kesällä yleisellä venellä.

Oftast gör jag inte inlägg bara med bilder, men jag ville dela några bilder från Ugnsholmen. Den är en liten ö i Helsingfors och jag besökte där ett par veckor sedan. Den är en trevlig plats även på vintern, men ännu bättre på sommaren! På vintern har de en tillfällig bro där och på sommaren far en allmän båt.