Kirja: Aarresaari / Bok: Skattkammarön

aarresaari Kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen suoritukseni:

R. L. Stevenson: Aarresaari

Kuunnneltu äänikirjana. Valitsin tämän, koska olen vanha seikkailukirjojen ystävä ja tämä oli jäänyt aiemmin jostain syystä väliin. Itse asiassa kirja oli paljon tylsempi kuin oletin. Pidin enemmän syksyllä näkemästäni näytelmäversiosta, koska tarinaa oli tiivistetty ja siinä oli enempi vauhtia.

””””””””””””””””””””””””””

R. L. Stevenson: Skattkammarön

Lyssnade ljudboken. Jag valde den här för klassikerutmaningen av finska bokbloggare, eftersom jag är en gammal vän av äventyrsböcker och hade inte ännu läst den här. Boken var tråkigare som jag trodde på förhand och det var litet svårt att orka lyssna hela boken. Jag tyckte mer om pjäsen som jag såg på hösten, eftersom den var kompaktare än boken och inte så långsam.

(Kaosutmaning 2017: 26. En klassiker)

2 thoughts on “Kirja: Aarresaari / Bok: Skattkammarön

  1. Niina Tolonen

    Minulla on ollut vuosia odottamassa Aarresaari kirjahyllyssäni. Itseasiassa yhdessä vaiheessa minulla oli kolme erilaista painosta tästä, kaksi itse kirpparilta ostamaani ja yksi siskoltani lahjaksi saama. Nyt on enää tuo viimeinen hyllyssä, koska on kovakantinen ja kaunis painos. Vielä kun joskus tulisi luettuakin.

    Monissa klassikoissa on yksi vika: tapahtumattomuus tai kerronnan hitaus. Sellainen rakastettu ja arvostettu teos kuin Taru sormusten herrasta on huikeasta maailmastaan huilimatta kirjoitettu todella tylsästi. iksi yleensä pidänkin enemmän klassikoiden filmatisoinneista ja uudemmista kirjoista, koska niissä on koko ajan jotain taoahtumaa ja soljuvuutta, jota monista klssikoista puuttuu. Onneksi kaikki klassikot eivät paljastu pettymyksiksi, muutama vaikuttavimpien lukukokemusten teos on nimenomaan suuria klassikoita, esimerkiksi Kuin surmaisi satakielen.

    Like

    Reply
    1. Veera Post author

      Mun mielestä Sormusten herrassa se alku on hitain ja kun siitä pääsee yli, niin sitten vasta aukeaa se tarina ja maailma. Olisi muuten blogipostaukseenkin pitänyt laittaa maininta, mutta edellinen klassikkoni Robinson Crusoe oli jostain syystä todella hyvä, vaikka siinäkään ei oikeasti tapahtunut yhtään mitään.

      Like

      Reply

Leave a comment